Demokratian uudet ideat
Julkaistu 7.3.2013
Maailmanparlamentti tai maailman keskuspankki ovat kaukaisia tavoitteita, mutta niiden kaltaisia instituutioita tarvittaisiin säätelemään globaalia taloutta ja tasoittamaan kansantalouksia horjuttavia alijäämiä. Utooppisia ideoita on toteutettu ennenkin, ajan ja oikeanlaisen opportunismin avulla.
Kohti globaalia keynesiläisyyttä
Maailma tarvitsee uusia globaaleja instituutioita. Kansallisvaltioihin jakautunut liberaali maailmantalous sisältää ristiriitoja, joilla on taipumusta tuottaa kriisejä, konflikteja ja jopa sotia. Uusia ideoita voidaan toteuttaa, mutta tämä edellyttää aikaa ja oikeanlaista opportunismia.
Demokratian lyhyt historia
Demokratiaa on toteutettu eri muodoissa primitiivisissä yhteisöissä todennäköisesti tuhansien vuoden ajan. Suoraa demokratiaa sovelletaan yhä joissakin metsästäjä-keräilijäyhteisöissä eri puolilla maailmaa.
Kansanvallan tulokkaat
Arabimaista Libya ja Tunisia olivat viime vuoden menestyjiä Freedom House -ajatushautomon demokratiamittareilla.
Yhden puolueen demokratia
ANC-puolue on dominoinut Etelä-Afrikan politiikkaa vuodesta 1994. Mustasta koulutetusta keskiluokasta kuuluu nyt soraääniä puolueen valtaa kohtaan.
Horjahteleva demokratia
Euroopan unioni on ratkonut talouskriisiään tavoilla, jotka eivät ole noudattaneet kaikilta osin demokratian pelisääntöjä. Vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen piti vahvistaa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asemaa, mutta kehitys on ollut talouspolitiikassa sen jälkeen päinvastaista.
Demokraattisempi rahaliitto
Euroopan unionin päätöksenteon demokratisoinnin tarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, mutta keinoista ei ole päästy vielä yksimielisyyteen.
Eurooppa tahtoo vankistaa puolueitaan
Euroopan tason demokratia on kriisissä. Komissio etsii ratkaisua uusilla oikeudellisilla säädöksillä.
Kansallinen ja kansainvälinen etu yksissä kansissa
Kansainvälinen yhteistyö voi juuri nyt huonosti, koska valtioiden mahdollisuudet muuttaa maailmaa ovat huonontuneet merkittävästi, toteaa Columbian yliopiston professori, historioitsija Mark Mazower. Hän tarkastelee uutuuskirjassaan maailmanhallinnan historiaa 1800-luvun alusta nykypäivään.
Demokratiaa yli rajojen
Onko demokratia mahdollinen muuten kuin kansallisvaltion puitteissa, kysyy UP-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen pääkirjoituksessaan.
Ydinvoimaa, jawohl!
Vaikka Saksa päätti toissavuonna luopuaydinvoimastaan, maa tukee uusien ydinvoimaloiden rakentamista
Kadonnutta kunniaa etsimässä
Juha Mäkinen/UP, kuva Jamieca/Flickr
Suomen ja Ruotsin kärsimät tappiot YK-äänestyksissä viime vuoden lopulla käynnistivät pohjoismaisen itsetutkiskelun. Pohjoismainen yhteiskuntamalli ja kyky yhteistyöhön ovat silti edelleen hyviä käyntikortteja maailmalla.
Ulkomaantoimittajan opas
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, kuva Tuomas Tikkanen/UP
Toimittaja Marcel Niedergangin reportaasikirja näytti nuorelle Rauli Virtaselle tietä uusiin maihin ja ammatinvalintaan.
Ei Arabiaa ilman šeikkejä?
Brittiläinen tutkija Christopher Davidson esittää, että arabikevään aikana nähty kansalaisaktivismi enteilee Persianlahden monarkioiden vanhan vallan loppua ja että enemmistö alueen monarkioista joko kaatuu tai vähintäänkin muuttuu radikaalisti vuoteen 2018 mennessä.
Kongolaisten toivo
Kongon demokraattisessa tasavallassa kutsutaan kuoleman kolmioksi aluetta, joka kärsi pahiten Kongon sodissa. Se sijaitsee maan kaakkoisosassa lähellä Sambian vastaista rajaa, ja siitä kertoo toimittaja Ben Rawlencen tuore kirja Radio Congo.
Kehitystavoitteet tarpeiden mukaan
Anna-Kaisa Hiltunen/UP, grafiikka Kauko Kyöstiö
Globaalia kehitystä voitaisiin kehitystaloustieteilijä Andy Sumnerin mukaan vauhdittaa, jos lineaarisesta kehityksen käsitteestä luovuttaisiin.
Korkein tuomari
Talouskriisi on alkanut horjuttaa eurooppalaista oikeusvaltiota Kreikassa ja Unkarissa. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä on syytä huolehtia myös Suomessa, sanoo korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo.
Aukeaako Nepalin umpisolmu?
Nepalilla on hallitus, mutta ei perustuslakia eikä parlamenttia, jolle hallitus olisi vastuussa. Kukaan ei tiedä, milloin nepalilaiset pääsevät sanomaan sanansa vaaliuurnilla.
Vaaliväittely veljien kesken
Keniassa järjestettiin tämän viikon maanantaina presidentinvaalit, joita edelsi jotakin historiallista: maassa järjestettiin ensimmäinen vaaliväittely kautta aikojen.
Afrikan uusi voimanainen
Pörssillä on usein paha kaiku pieneläjien keskuudessa. Näin ei ole enää Etiopiassa, jossa raaka-ainepörssin perustaminen on parantanut monien maanviljelijöiden tuloja.
Maltalla kaikki äänestävät – miehiä
EU-perheen pienin jäsen Malta valitsee uuden parlamentin 9. maaliskuuta. Maltalaiset ovat perinteisesti olleet aktiivisia äänestäjiä. Edellisissä, vuoden 2008 parlamenttivaaleissa äänestysprosentti tosin oli alhaisin lähes 40 vuoteen – 93,3 prosenttia.
Vanhalle rajalle maineenpalautus?
Skotlantilaisten on määrä päästä sanomaan kansanäänestyksessä vuonna 2014, haluavatko he Skotlannin itsenäistyvän. Mikäli näin kävisi, Ison-Britannian saarelle syntyisi uusi valtionraja – tai paremminkin ikivanhalle rajalle palautettaisiin sen entinen asema.
Miksi absoluuttinen köyhyysraja on 1,25 dollaria päivässä?
Maailmanpankki määrittelee absoluuttisen köyhiksi ihmiset, joiden päivittäiset tulot jäävät 1,25 dollariin tai sen alle. Miten köyhyysraja on määritelty, YK-yliopiston kehitystaloustutkimuksen instituutin WIDERin johtaja Finn Tarp?
Keskiluokka kitisee Argenzuelassa
Valuutanvaihtajat kuiskivat taas tarjouksiaan porttikonkien varjoista Florida-kadulla Buenos Airesin keskustassa. Se on varma merkki ongelmista. Viimeksi pimeää valuuttakauppaa käytiin 1980-luvulla, kun luottamus Argentiinan hallituksen kykyyn vakauttaa talous romahti, josta seurasi hyperinflaatiokriisi, kirjoittaa Mikael Wigell.
Köyhyyden neljä paradoksia
Köyhyys on siirtynyt keskituloisiin maihin, kun tuloerot ovat kärjistyneet. Jos köyhyyttä halutaan tulevaisuudessa vähentää, globaaleja valtasuhteita on muutettava radikaalisti.
Kurdikevät
Ari Kerkkänen & Mirva Helenius, kuva Mirva Helenius
Kurdit ovat saavuttaneet tunnustetun itsehallinnon Irakin pohjoisosassa ja hallitsevat Syyrian koillisosan kurdialueita. Turkissa hallitus on aloittanut uudelleen poliittiset neuvottelut aseellista taistelua käyvien kurdien kanssa. Poliittiset erimielisyydet estävät kurdialueita yhdistämästä voimiaan.
Irakin jihadisteja taistelee nyt Syyriassa
Islamistinen taistelujärjestö Jabhat al-Nusra on hankkinut asemansa Syyrian kapinallisrintamassa kurinalaisuudella ja Irakin sodasta tuodulla kokemuksella.
Britannian lähdön hinta
Jos Britannia eroaa Euroopan unionista, unioni kärsii ison kolauksen. Britannialle itselleen vahinko olisi kuitenkin vielä suurempi. Kolme tutkijaa ennustaa tulevaisuutta. Juttu on julkaistu UP-lehden numerossa 1/2013.
Ison valinnan edessä
Britannia on tosiasiassa eurooppalaisempi kuin ennen, vaikka tunteen tasolla britit ovat sitoutuneet EU-instituutioihin heikosti, kirjoittaa tutkija Toby Archer. Juttu on julkaistu UP-lehdessä 1/2013.
Valistuneen optimistin käsikirja
Kalifornialaista tulevaisuususkoa tihkuva kirjauutuus innosti Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikön Mika Pantzarin pohtimaan vertaisverkostojen mahdollisuuksia.
Kalatkin vedestä
Britannian vesiltä kalastettiin yli kaksi kertaa enemmän turskaa, koljaa ja punakampelaa vuonna 1889 kuin nykyisin, kertoo meri- ja suojelubiologi Callum Roberts kirjassaan The Ocean of Life. Kalakantojen romahdus on yksi suurimpia ympäristökatastrofeja ihmiskunnan historiassa, todetaan puolestaan Kalavale-kirjan takakannessa.
Teollisuuden uusi aika
Maailmassa on enemmän teollisuustyöntekijöitä kuin koskaan aikaisemmin. Teollisuustuotanto on siis yhä voimissaan, vaikka viime vuosikymmenet on puhuttu teollisuuden hiipumisesta ja palvelusektorin kasvamisesta. Teollisuustuotannon toimintaperiaatteet vain ovat murroksessa. Näin uskoo The Financial Timesin teollisuusasioihin erikoistunt toimittaja Peter Marsh uudessa kirjassaan The New Industrial Revolution.
Eliitti estää kehityksen
Tieteellistä tekstiä on toisinaan turhauttavaa lukea. The Role of Elites in Economic Development -teoksessa kyse ei ole vaikeaselkoisuudesta vaan kirjan sanomasta.
Gazalaisäidin nurja todellisuus
Kirjassaan Laila el-Haddad kuvailee, millaista on elää äitinä, toimittajana ja aktivistina maailman suurimmassa avovankilassa. Ja miltä tuntuu, kun lapsen ensimmäisiä sanoja ovat Hamas ja kranaattituli.
Köyhyyden neljä paradoksia
Köyhyys on siirtynyt keskituloisiin maihin, kun tuloerot ovat kärjistyneet. Jos köyhyyttä halutaan tulevaisuudessa vähentää, globaaleja valtasuhteita on muutettava radikaalisti.
Metsäkiista ratkaisi Kenian presidentinvaalit
Antti Erkkilä, kuva GovernmentZA/Flickr
Kenian uusi presidentti Uhuru Kenyatta vihittiin virkaansa eilen tiistaina. Kiista metsien hallinnasta ja käytöstä nosti Kenian ensimmäisen presidentin pojan vaalivoittoon.
UP:n juttutiimi menestyi aikakauslehtikilpailussa
UP-lehden kansainvälinen juttutiimi tuli toiseksi Edit 2012 -aikakauslehtikilpailun Vuoden juttutiimi -sarjassa.
