Sunnit ja šiiat
Julkaistu 5.12.2013
Lähi-idän valtiot ovat jääneet kansalaisilleen etäisiksi, eivätkä valtiot ole onnistuneet luomaan heille taloudellista turvaa. Sunna- ja šiiaenemmistöiset maat ovat jakautuneet omiin leireihinsä. Politisoituneen uskonkiistan polttopisteessä on paitsi sisällissotaa käyvä Syyria myös Irak.
Profeetan perintö
Uskonto, heimo ja paikallisidentiteetti yhdistävät Lähi-idän asukkaita jo tiukemmin kuin heikentyneet valtiot. Alueen hallinnot lietsovat islamin oppisuuntien ikiaikaista konfliktia pysyäkseen vallassa ja pitääkseen demokratian loitolla.
Irakin totuuden hetki
Irak on palaamassa lähtöruutuun. Maan poliittisia päättäjiä näyttää yhdistävän vain oman edun ajaminen.
Irakin öljybuumi hyödyttää Kiinaa
Irakin sotaa vastustettiin keväällä 2003 maailmanlaajuisesti No blood for oil -banderollien alla. Taustalla oli ajatus siitä, että sodan
Muslimiveljeskunta itseään etsimässä
Muslimiveljeskunta on taas ahtaalla. Järjestön johto on maan alla tai vankilassa, kuten Egyptin presidentinvirasta syrjäytetty Muhammed
Vanhat viholliset yllättivät
Tiedustelu on vuosisatojen ajan ollut osa valtioiden enemmän tai vähemmän normaalia kanssakäymistä, mutta tämänkertaisissa vakoilupaljastuksissa oli uusi ulottuvuus, kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen pääkirjoituksessaan.
Koskenniemen maailma
Kansainvälisen oikeuden professori on kyllästynyt siihen, että julkisessa keskustelussa kauhistellaan maailman katastrofeja. Tässä haastattelussa hän paljastaa maailman todellisen ongelman.
Kehitys laannuttaa konfliktit
Aseellisista konflikteista kärsivien maiden määrä näyttää puoliintuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, laskevat sodan- ja rauhantutkijat.
Turva on tiukassa
Lähes 300 000 ihmistä odotti elokuussa päätöstä turvapaikkahakemukseensa Euroopan unionin jäsenmaissa. Turvapaikanhakijoita on EU:ssa nelisenkymmentätuhatta enemmän kuin Espoossa asukkaita.
Afrikan saaria hallitaan parhaiten
Matkapuhelinverkoilla rikastunut brittiläis-sudanilainen miljardööri Mo Ibrahim perusti vuonna 2006 nimeään kantavan palkinnon, joka jaetaan vuosittain jollekin esimerkilliselle Afrikan entiselle pääministerille tai presidentille ansioista hyvän hallinnon alalla
Kehitysyhteistyön tulokset jäävät piiloon
Suomi on sitoutunut kehitysavun avoimuuteen heikosti eikä julkaise tietoja etenkään kehitysyhteistyön tuloksista, suomii brittiläinen Publish What You Fund -kampanja.
Maailman pohjoisin raja
Suomella on hallussaan yksi maailmanennätys, jota harvoin kuulee hehkutettavan: meillä on maailman pohjoisin maalla kulkeva valtioraja.
Miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy?
Ruotsissa puolustusliitto Naton kannatus nousee, ja Suomessa keskustellaan yhä kiivaammin puolustuksemme tulevaisuuden edellytyksistä. Nato-keskustelussa todetaan usein, että Suomen tulee seurata, mitä Ruotsi tekee. Miksi Suomen pitäisi liittyä puolustusliittoon, jos Ruotsi liittyy, euro-atlanttista turvallisuuspoliittista keskustelua edistävän Suomen Atlantti-seuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.)?
Turkin poliittinen kulttuuri muuttui
Kesän 2013 mielenosoitukset ovat syventäneet Turkin hallitsevan AK-puolueen taustalla vaikuttavaa jakolinjaa, vaikka puolueen kannatus on entisellään. Epäpoliittisena pidetty kaupunkilaisnuoriso sai Gezi-puistossa poliittisen herätyksen.
Islamismin jälkeen
Illinois'n yliopiston sosiologian professori Asef Bayat kutsuu post-islamismiksi niitä edistyksellisiä muutoksia, joita uslimienemmistöisten yhteiskuntien politiikassa on viime vuosina tapahtunut. Post-islamistinen ajattelu korostaa sekä oikeuksia että uskonnollisuutta, suosii maallista valtiota mutta myöntää uskonnolle aktiivisen roolin yhteiskunnassa.
Lännen on joustettava Iranin ydinkiistassa
Suomi voi EU-jäsenmaana vaikuttaa siihen, että Iranin pakotteilla on selkeä päämäärä ja pakotteita voidaan tarvittaessa purkaa. Uraanin rikastamisen salliminen tietyissä rajoissa on avain kompromissiin, kirjoittaa Tytti Erästö.
Ihmisoikeuksia vai lännen oikeuksia?
Länsimaisen ihmisoikeusliikkeen tulisi lakata kuvittelemasta, että omat normimme olisivat yleismaailmallisia, sanoo tutkija Stephen Hopgood. Etenkin Aasian maissa katsotaan, että ihmisoikeudet ovat alisteisia kunkin maan omille lähtökohdille.
Kevennystä valkoisen miehen taakkaan
Humanitarismista on tullut vaivihkaa aikamme ideologia, jolla on monia yhtymäkohtia menneiden vuosisatojen kolonialistiseen ja imperialistiseen henkeen.
Perun keskiluokka kuluttaa ja protestoi
Vielä kymmenisen vuotta sitten Liman nykyaikaisissa ostoskeskuksissa kävi lähinnä valkoihoisia, varakkaita pääkaupunkilaisia. Nyt talvikauden loppuunmyynnissä asiakaskunta näyttää etnisesti monimuotoisemmalta, ja ostoksille tullaan maakunnistakin, kirjoittaa Anna Virkama.
Keskinäisriippuvuus syvenee
Nato-jäsenyys ei parantaisi mahdollisuuksiamme edistää globaalia turvallisuutta, kirjoittaa ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Puolustuspolitiikan vaihtoehdoista
Suomen itsenäinen puolustus voi muuttua hankalaksi ilman talouskasvua, kirjoittaa Jukka Aminoff.
Pankkiautomaatilla Myanmarissa
Iltapäivä Myanmarin henkisen pääkaupungin Yangonin keskustassa on hikinen. Eletään elokuun loppupuolta, ja minua jännittää. Matkaseuralaiseni naputtelee tunnuslukuaan CB Bankin automaattiin parin metrin päässä. Toimiikohan se? Pankkiautomaatin käyttäminen Myanmarissa ei ole arkinen asia, vaan pieni pala maailmanhistoriaa.
Länsi-Balkanin väliinputoajat
”Te ette ole meidän puolellamme”, on Makedonian ja Montenegron kansalaisyhteiskunnan viesti EU:lle. Unionin ovet näyttävät olevan auki, mutta ehdokasmaissa pelätään, ettei unioni tue maita tarpeeksi niiden ponnistellessa jäseniksi.
Vuoropuhelu ehkäisee uusia konflikteja
Etyjin tuore vähemmistövaltuutettu Astrid Thors näkee Länsi-Balkanin edelleen tulenarkana alueena.
Katso ihmistä silmiin
Ken Lightin teos dokumenttivalokuvaajien työstä opetti Meeri Koutaniemen luottamaan luomisvimmaansa.
Kumppani vai vihollinen?
Chatham Housen kokeneen Venäjä-tutkijan James Sherrin uuden kirjan teemana on Venäjän ulkoisen vaikutusvallan rajallisuus, jonka Venäjä pyrkii kätkemään voimakkaan poliittisen kielenkäytön taakse. Lue lisää UP-lehdestä 4/2013.
Seitsemän kuolemansyntiä
Myöhäiskeskiajalla elänyt saksalainen oikeustieteen tohtori Sebastian Brant lähestyi aikalaistensa paheita pirullisella satiirilla runoelmassaan Das Narren Schyff (Narrien laiva) vuodelta 1494. Brantin säkeet opastavat Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajaa Heikki Aittokoskea, joka seilaa omassa Narrien laivassaan Brantin tavoin ihmisyyden synkimmille vesille.
Romanivastaisuus valtasi Ranskan
Yli kolme neljäsosaa ranskalaisista haluaisi karkottaa ulkomailta tulleet romanit maasta. Euroopan unionin mukaan jäsenmaat eivät panosta tarpeeksi romaneiden sopeuttamiseen.
Antonio Missiroli: ”EU tarvitsee laivaston”
Teksti: Joonas Pörsti / UP, kuva: EUNAVFOR / Flickr
EU:n yhteistä puolustusta tarvitaan 2020-luvulla enemmän kuin koskaan, väittää EU:n turvallisuuspoliittisen tutkimuslaitoksen jotaja.
Vienti nostaa Espanjaa
EU:n kriisimaa vahvistaa jalansijaansa euroalueen ulkopuolisilla kasvumarkkinoilla. Veto johtuu palkkojen nopeasta alentumisesta. Jotkut povaavat jo, että Espanja seuraa menestyksessä Saksaa.
Pikkuveljen kasvu huolestuttaa Ranskassa
Ranskan osuus euroalueen viennistä on yhä melkein kaksinkertainen Espanjaan verrattuna, mutta maat kulkevat eri suuntiin.
Tietoverkot sodassa
Tietotekniikan luotettavuudesta on tullut keskeinen osa sodankäyntiä, sillä asevoimat toimivat nyky-yhteiskunnan tavoin pitkälti
Maatalous investointien viidakossa
Harva Afrikan valtio pystyy takaamaan kasvavan väestönsä ruokaturvaa. Mantereen viljelyteknologiat ja hallinnolliset järjestelmät ovat
Hei mekin vakoillaan!
Maailman suurin internetin solmukohta DE-CIX sijaitsee lähes keskellä Saksaa, Frankfurtin kaupungissa. Keskellä tuota solmukohtaa on
Tukiopetuksella PISA-huipulle
Kiinalainen ystäväni heläytti poikkeuksellisen riemastuneen naurun. Olin kertonut lopettavani tyttäreni matematiikan yksityistunnit, koska
Nyky-Venäjän kipupisteet valkokankaalla
Docpoint-festivaalilla nähdään dokumentit Venäjältä Saksaan kulkevasta kaasuputkesta ja nuorten poikien sotaleiristä.
