Julkaistu 6.3.2014
Euroopan parlamentin työtä on päättyvällä viisivuotiskaudella leimannut Euroopan yhä jatkuva talouskurimus. Tyytymättömyyden odotetaan purkautuvan toukokuun vaaleissa jytkynä euroskeptikoille. Populistien vaikutusvalta jäänee silti vähäiseksi, jos yhdentymiseen myönteisesti suhtautuvat puolueet tiivistävät yhteistyötään.
Eurokriisin aiheuttama tyytymättömyys on lisännyt EU-kriittisten voimien kannatusta, mutta on epävarmaa, missä määrin tämä näkyy EU-vaalien tuloksessa. Tutkijat uskovat, että eurojytky saisi perinteiset valtapuolueet tiivistämään yhteistyötään entisestään.
Puolueiden kärkiehdokkaat voivat lisätä europarlamentin vaalien näkyvyyttä. EU-komission tulevan puheenjohtajan valta on kuitenkin rajallinen.
EU onnistui vuonna 2013 liennyttämään Serbian ja Kosovon välejä sekä rakentamaan sopua Iranin ydinohjelmasta käydyissä neuvotteluissa.
Euroopaan parlamentin edustajapaikat on jaettu tavalla, jonka vuoksi pienten jäsenmaiden kansalaisten ääni painaa enemmän kuin suurten.
Ruotsin piraattipuoluetta edustava 26-vuotias Amelia Andersdotter on europarlamentin nuorin jäsen. Hän nousi parlamenttiin vasta joulukuussa 2011, kun Ruotsi sai Lissabonin sopimuksella kaksi lisäpaikkaa. Sitä ennen hän työskenteli piraattien toisen mepin, Christian Engströmin avustajana.
Saksan kristillisdemokraatteja edustava Hans-Gert Pöttering, 68, on EU-politiikan veteraani. Hän on ainoa meppi, joka on istunut Euroopan parlamentissa yhtäjaksoisesti ensimmäisistä, vuoden 1979 vaaleista lähtien. Tämän vuoden vaaleissa Pöttering ei enää asetu ehdolle.
Pankkiunionin rakentamista koskevassa mittelössä EU-parlamentti ja komissio pelaavat samassa joukkueessa jäsenmaiden hallituksia vastaan.
EU-tason poliittiset jakolinjat eivät tule edustetuiksi kansallisten puolujärjestelmien kautta, kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen.
Maailma siirtyy päästövähennyksissä kohti vapaaehtoisuutta. Ilman toimivaa päästökauppaa hiilidioksidia on vaikea saada kuriin.
Kirjailija Hannu Raittilan mielestä Euroopan ongelmat palautuvat kulttuurieroihin. Toisaalta tilkkutäkkimäinen rakenne on myös mahdollistanut Euroopan menestyksen.
Teksti: Juha Mäkinen / Kuva: Valko-Venäjän presidentinkanslia
Vaatimus politiikan ja urheilun pitämisestä erillään on itsessään poliittinen teko, sanoo urheiluhistorian tutkija Erkki Vasara.
Arabian niemimaalla on käynnissä keskustelu alueen maiden yhdentymisestä samaan aikaan kun Euroopassa väitellään siitä, mihin suuntaan EU:ta pitäisi kehittää.
Käsi kädessä maailman demokratisoitumisen kanssa on edennyt äänestysiän laskeminen. Toisen maailmansodan päättymisen aikaan tyypillinen äänestysikä oli 21, mutta nykyään useimmissa maissa pääsee äänestämään viimeistään 18-vuotiaana. Kaikki eivät pidä tätä kehitystä suotavana.
Skotlantilaiset äänestävät syyskuussa, jatkaako maa osana Britanniaa vai lähteekö se omille teilleen. Skotlannin kansallispuolue SNP on nostattanut vaalien alla itsenäisyysaatetta kääntämällä katseen pohjoismaiseen malliin.
Teksti: Raine Tiessalo / Kuva: Juha Mäkinen
Suomi ja Ruotsi ovat osallistuneet Naton operaatioihin aktiivisemmin kuin monet liittouman jäsenmaat, muistuttaa valtiosihteerin tehtävät jättänyt Pertti Torstila.
Myanmarissa soditaan nyt vähemmän kuin yli puoleen vuosisataan. Orastava demokratia vaatii rauhaa, mutta kestävätkö neuvottelut vuosikymmenten vihanpidon?
Teksti: Marko Lehti, Kuvitus: Antti Valta
Rauhanvälityksestä on muodostunut Norjan ja Sveitsin kaltaisille pienille maille vahva kansainvälinen profiili. Suomella on rauhanvälityksen suurvallaksi vielä pitkä matka kuljettavanaan.
Valtio ei näytä kantavan vastuutaan kansalaistensa peruspalveluiden ja turvallisuuden takaajana, jos tarpeeksi moni ei vaadi sitä tekemään niin. Kenian keskiluokan on kuitenkin helpompi tyytyä puhumaan ulkoa tulevista uhkista, kirjoittaa Anna-Kaisa Hiltunen.
Kamppailu Ukrainan suunnasta kärjistyi alkuvuonna väkivaltaiseksi konfliktiksi, jonka loppu ei ole vielä näkyvissä. Myös pienemmät EU:n itäiset naapurimaat Moldova ja Georgia tasapainoilevat Venäjän ja EU:n ristipaineessa. EU tarjoaa vakautta ja taloudellista turvaa, mutta kovilla ehdoilla. Venäjä taas painostaa maita liittymään omaan tulliliittoonsa.
Saksan uusi hallitusohjelma ei tee myönnytyksiä talouskriisin koettelemille EU:n jäsenmaille. Erityisesti Etelä-Euroopan kriisimaissa Saksan vaatimat säästötoimet sekä kivuliaat rakenneuudistukset herättävät kuitenkin huomattavaa vastustusta, jota ruokkii myös maan lisääntynyt poliittinen painoarvo.
Reeta Paakkinen ja Saana-Maria Jokinen
Syyrian sisällissodan vaikutukset näkyvät myös Syyrian naapurimaissa. Jo yli kaksi miljoonaa syyrialaista on hakenut turvaa muista alueen maista. Eniten tulijoita on Libanonissa, missä joka viides asukas on syyrialainen.
EU:sta voi hakea turvapaikkaa vasta paikan päällä. Syyriasta on käytännössä mahdotonta matkustaa unionimaihin laillisesti.
Haastattelussa suomalaisyritysten toimintaa kriittisesti tarkastelevan Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Poliittinen muisti on lyhyt. Finanssikriisin alussa länsimaiden johtajat tekivät useita rahoitusmarkkinoiden sääntelyä tiukentavia aloitteita.
Kansleri Thomas Wilhelmsson palaa sosiologi Zygmunt Baumanin teksteihin, kun Euroopan suuri kertomus katkeilee.
Erilaiset kriisit ovat hallinneet läntisten demokratioiden julkista keskustelua jo vuosia. Yhdysvalloissa puolueiden vastakkainasettelu
Kanadalainen Graeme Smith saapuu Afganistaniin 2005 nuorena 26-vuotiaana toimittajana, innostuu ja jakaa artikkeleissaan aluksi kansainvälisen
Poliittinen muutos sähköisti kolme entistä neuvostotasavaltaa vuosituhannen alussa. Georgiassa tapahtui Ruusuvallankumous 2003, Ukrainassa Oranssi vallankumous 2004 ja Kirgisiassa Tulppaanivallankumous 2005. Vuosikymmen myöhemmin alkaa olla mahdollista arvioida, kuinka todellisia parannuksia ”värivallankumoukset” saivat aikaan.
Sarkastisesti nimetyssä klassikossaan Uljas uusi maailma kirjailija Aldous Huxley kuvasi tulevaisuutta, jossa ihminen on täysin irtautunut
Ukrainalainen tutkija näkee niemimaalla kolme vaihtoehtoa.
Ulkopolitiikka julkaisee verkkosivuillaan professori Kari Möttölän alustuksen, jonka hän piti marraskuussa 2013 ulkoasiainministeriön järjestämässä seminaarissa "Tutkimus kohtaa politiikan".
Teksti: Juha Mäkinen, Kuvat: Ehdokkaiden kotisivut
Euroopan parlamentin 751 paikkaa tavoittelee tuhansia ehdokkaita kaikkiaan 28 jäsenmaasta. Tällä palstalla julkaistaan kiinnostavien eurovaaliehdokkaiden esittelyjä eri EU-maista aina vaaliviikkoon asti.