Vauraiden aika
Julkaistu 4.12.2014
Kun rikkaat rikastuvat ja köyhille jää yhä vähemmän, myös poliittinen osallistuminen vähenee, osoittavat tutkimukset Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Eriarvoisuus on myös maiden välinen ilmiö; siihen pitäisi pystyä vastaamaan globaalisti, sillä nousevat vallat haluavat päästä vaikuttamaan uuteen maailmanjärjestykseen.
Realismin paluu
Joonas Pörsti/UP
MAAILMANJÄRJESTYS. Suurvallat perustivat toisen maailmansodan jälkeen YK:n maailmanrauhan takeeksi ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia vakauttamaan talouskehitystä. Sama temppu pitäisi uusia nyt paljon suuremman ja eripuraisemman maajoukon kesken.
Suurvallat törmäyskurssilla
Sergei Karaganov
MAAILMANJÄRJESTYS. "Rauha voidaan palauttaa Eurooppaan sopimuksella, jossa Ukrainan alue jaetaan. Vielä parempi vaihtoehto olisi tehdä Ukrainasta maa, jonka kehitykseen Venäjä ja länsimaat voivat osallistua yhtälailla", kirjoittaa Sergei Karaganov. Ulkopolitiikka julkaisee Russia in Global Affairs -lehdessä syyskuussa julkaistun venäläisen artikkelin lyhennettynä.
Miksi nuoriso hylkäsi vasemmiston?
Tommi Uschanov
EUROOPPA. Vasemmistopuolueet menettivät otteensa vallasta, koska epäröivät käyttää sitä. Oikeudenmukaisuudesta ei vallitse niin yleistä yhteisymmärrystä kuin vasemmisto on tuudittautunut uskomaan, kirjoittaa tietokirjailija Tommi Uschanov.
Pääkirjoitus
Teija Tiilikainen
YK-järjestelmä on polvillaan inhimillistä hätää levittävien konfliktien edessä niin Lähi-idässä kuin Ukrainassa, ja huolen globaalista hyvinvoinnista on monella taholla korvannut huoli oman alueen tai kansalaisten turvallisuudesta. Keskustelu globaalista oikeudenmukaisuudesta on saanut epämukavan sivujuonen myös läntisessä maailmassa.
Ajassa
Juha Mäkinen/UP
MAAILMANTALOUS. OECD:n apulaispääsihteeriksi heinäkuussa valittu entinen pääministeri muistuttaa, että talouskasvun ohella on tavoiteltava tasaisempaa tulonjakoa.
Profiili
Anna-Kaisa Hiltunen/UP
Voittaminen ja häviäminen eivät ole kaukana toisistaan, tietää sosiaalipolitiikan professori, judoka Heikki Hiilamo.
Kommentti
Katri Pynnöniemi
Sergei Karaganov kuuluu Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tunnetuimpiin keskustelijoihin. Hän edustaa Venäjän keskustelussa "keskitietä": hän lainaa ideoita ja aloitteita ideologisilta äärilaidoilta ja kierrättää niitä tilanteeseen ja tarpeeseen sopivasti, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi kommentissaan Sergei Karaganovin artikkeliin.
Artikkeli
Tuomas Koukkunen
TALOUSTIEDE. Jälkikeynesiläinen koulukunta ratkaisisi Euroopan talouskriisin rahoittamalla valtion menot suoraan keskuspankista. Uusklassisen taloustieteen mallit ja Maastrichtin sopimus pitäisi kuitenkin ensin heittää romukoppaan.
Artikkeli
Antti Alaja
TALOUSPOLITIIKKA. Hyvän elämän edellytyksiä suojelevista instituutioista tulisi pitää kiinni myös huonoina aikoina, korostaa taloustieteen jälkikeynesiläistä koulukuntaa edustava James K. Galbraith.
Artikkeli
Erik Nyström
NATO-SELVITYS. Vuosien mittaan puolustusliiitosta on tehtailtu katsauksia kuin liukuhihnalta. UP-lehti luki ja tiivisti selvitykset puolestasi.
Reportaasi
Toivo Martikainen
KESKI-AASIA. Venäjä tavoittelee entisten neuvostotasavaltojen palauttamista hallintaansa. Kirgisian lainsäädäntöä venäläistetään paraikaa, ja seuraavaksi vuorossa saattaa olla Tadžikistan.
Artikkeli
Toivo Martikainen
Uzbekistanin rautainen yksinvaltias Islam Karimov täyttää tammikuussa 77 vuotta. Seuraajan nimi on kaikkea muuta kuin selvillä, sillä isänsä seuraajaksi kaavaillun tyttären talousskandaalit ovat sotkeneet suunnitelmia.
Artikkeli
Bart Gaens
PUOLUSTUS. Japanilaisten mielikuvat kiinalaisista ovat ennätyksellisen kielteisiä. Länsinaapurin pelko on johtanut isänmaallisuuden vaalimiseen ja puolustusvoimien vahvistamiseen.
Tapasimme
Anne Ignatius
ISRAEL. Parlamentti pyrkii eroon arabipuolueista äänikynnystä nostamalla, sanoo kansanedustaja Jamal Zahalka.
Kirjavieras
Heta Muurinen
INTERNET. Kouluissa olisi tärkeää opettaa, miten verkkoliikenteen voi salata, sanoo toimittaja Mikael Brunila.
Kirja
Janne Hopsu
Morten Storm, Paul Cruickshank & Tim Lister: Agent Storm. My Life Inside Al Qaeda and the CIA. Atlantic Monthly Press 2014, 403 s.
Kirja
Juha Jokela
Jan Store: Euroopan ytimessä. Otava 2014, 381 s.
Kirja
Eero Vuohula
Valéry Giscard d’Estaing: Europa. La dernière chance de l’Europé. XO 2014, 188 s.
Kirja
Juha Mäkinen/UP
Rauli Virtanen: Reissukirja. Matkalla kaikissa maailman maissa. WSOY 2014, 404 s.
Kirja
Joonas Pörsti/UP
Mihail Hodorkovski: Uusia muistelmia kuolleesta talosta. Sammakko 2014, 113 s.
Kirja
Anna-Kaisa Hiltunen/UP
William Easterly: The Tyranny of Experts. Economists, dictators and the forgotten rights of the poor. Basic Books 2013, 394 s.
Puheenvuoro
Tytti Erästö
PELOTE. Naton turvatakuut perustuvat tavanomaisen asevoiman lisäksi ydinasepelotteeseen. Se on ristiriidassa Suomen kantojen kanssa.
Puheenvuoro
Kristi Raik
EU. Ukrainaa ja muita lähentymisestä kiinnostuneita naapurimaita tulee edelleen tukea voimakkaasti, vaikka unionin naapuruuspolitiikka on monin osin epäonnistunut.
Urasiirto
Anna-Kaisa Hiltunen/UP
Suomi sai ensimmäisen kybersuurlähettiläänsä viime syksynä, kun tehtävään nimitettiin ulkoasiainneuvos Marja Rislakki. Hän edustaa Suomea kansainvälisillä foorumeilla ja koordinoi eri ministeriöiden kybertoimintaympäristöön liittyvää kansainvälistä työtä.
Artikkeli
Joonas Pörsti
Islamisteja ohjaavat samat mekanismit kuin Saksan natseja toisen maailmansodan alla, sanoo ranskalainen neuropsykiatri Boris Cyrulnik.