Julkaistu 5.3.2015
Nato on vahvistanut Baltian ja muun Itä-Euroopan puolustusta Ukrainan sodan aikana ja luvannut Baltian turvaksi uusia nopean toiminnan joukkoja. Jos tosipaikka tulisi, joukkojen lähettämisestä voisi kuitenkin sukeutua poliittinen kiista. Myös Venäjä on uusinut puolustustaan, mutta rahapula saattaa jarruttaa uudistusta.
Vain yhden vuoden aikana Euroopan turvallisuuspolitiikka on kokenut täyskäännöksen. Valtioiden välinen sota, jonka useimmat Euroopan maat olivat jo sulkeneet pois uhkakuvistaan, on palannut eurooppalaiseen arkeen, kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen pääkirjoituksessaan.
NATO. Liittokunta on vahvistanut Puolan ja Baltian puolustusta tuntuvasti. Silti on epäselvää, mitkä Euroopan maat olisivat tositilanteessa valmiita lähettämään joukkoja itäisten Nato-maiden avuksi.
Iskander-ohjukset ovat Venäjän hankintojen iskukykyisin osa Suomea vastaan.
NATIONALISMI. Venäjän opposition kansallismieliset liikkeet ovat joutuneet ahtaalle, kun Ukrainan sota on vahvistanut presidentti Putinin kannatusta. Valtion politiikassa kansallistunteen nostatus on saanut ideologisia piirteitä.
VAALIT. Hallituskumppanit vaikuttavat siihen, muuttuuko Suomen linja EU- tai Venäjä-politiikassa.
Brittitoimittaja Peter Pomerantsev on kirjoittanut kenties hyytävimmän ja samalla viihdyttävimmän viime vuosina vastaan tulleen Venäjä-kuvauksen.
ELOKUVA. Leviathanin oli vaikeuksia päästä teattereihin Venäjällä, mutta elokuvan mainetta on seurannut kansainvälinen levitys.
SERBIA. Kafanoissa puhutaan talouskriisistä mutta syödään tuhdisti.
Maahanmuuton rajoittamista vaativa Ruotsidemokraatit-puolue yli kaksinkertaisti kannatuksensa viime vaaleissa, ja noin puolet lisä-äänistä tuli maltilliselta kokoomukselta. Hälyttävää on, että Ruotsidemokraattien äänestäjille tunnusomaista ovat jyrkkä suvaitsemattomuus ja muukalaisvastaiset mielipiteet, kirjoittaa kolumnisti Tom Kankkonen.
MEDIA. Demokratia ei voi hyvin niin kauan kuin lehdistönvapaus heikentyy, muistuttaa Suomen Toimittajat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Christian Sundgren.
Venäjä on ollut puolustusliitto Naton rauhankumppani vuodesta 1994, ja kumppanuussopimus on voimassa, vaikka käytännön yhteistyö on Ukrainan konfliktin vuoksi jäädytetty.
KEHITYS. Köyhien absoluuttinen määrä on lisääntynyt Afrikassa avusta huolimatta.
Israelin arabipuolueet saattavat päästä päättämään maansa turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, jos ennusteet maaliskuisten parlamenttivaalien tuloksesta toteutuvat.
Yhdysvallat epäröi pitkään Syyrian kansannousun jälkeen ennen kuin aloitti aseavun maan oppositiolle. Nyt pelko siitä, että aseet päätyisivät ääri-islamisteille, näyttää toteutuneen.
VENÄJÄ. 1800-luvun slavofiilisessä ajattelussa venäläisyyden ihanteet nousivat kyläyhteisöstä, joka nähtiin turmeltumattoman kollektivismin tyyssijana. Nyt demokratia on paalutettu syvälle Venäjän perustuslakiin, mutta etenkin uusslavofiilit vastustavat sitä epävenäläisenä.
VENÄJÄ. Moskovan suurmielenosoituksissa huudettiin kolme talvea sitten Putinin vastaisia iskulauseita. Venäjän mielipideilmasto on muuttunut sen jälkeen niin perusteellisesti, että protestit tuskin toistuvat, arvioi tutkija Maria Lipman.
Arabikevään jälkeen vahvistuneille islamisteille käy yhä selvemmäksi, ettei uskonnollisiin tavoitteisiin pyrkivä aate tarjoa vastausta ihmisten ongelmiin.
ARABIMAAT. Profeetta Muhammed salli itseensä kohdistuneen arvostelun, muistuttaa mediatutkija Mohammed el-Nawawy.
TYÖ. Digitalisoituminen tekee vahvoista entistä vahvempia. Pilaako se kaikkien muiden tulevaisuuden?
GEORGIA. Vaikka syrjintä on kielletty, konservatiiviset asenteet ja väkivalta heikentävät seksuaalivähemmistöjen asemaa, sanoo Natia Gvianišvili.
Ruotsin pitäisi ratkaista maahanmuuttopolitiikan ongelmat, kun äärikansallismieliset taas saavuttavat suosiota, sanoo kulttuuriantropologi Tapio Tamminen.
Saksalainen taloustieteen professori Marcel Fratscher ja toimittaja Timo Harakka ryöpyttävät kumpikin kirjoissaan totuttuja käsityksiä eurokriisistä. Fratscher osoittaa Saksan talouskunnon olevan paljon huonompi kuin yleisesti uskotaan. Harakka kritisoi EU:n kuripolitiikkaa, joka on tyrehdyttänyt talouskasvun ja ajanut esimerkiksi kreikkalaisia inhimilliseen kurjuuteen, mikä alkuvuodesta johti vasemmiston vaalivoittoon.
Camp Davidin huippukokouksessa 1978 piti solmia Egyptin ja Israelin rauhansopimus ja ratkaista Palestiinan kysymys. Lawrence Wright loihtii aiheesta psykologisen trillerin, jossa vanhaa on höystetty uusilla aikalaishaastatteluilla.
Teksti: Toivo Martikainen & Anna-Kaisa Hiltunen/UP
HALLITUS. Vaikka Suomi saa uudet ministerit, ulkopolitiikka säilyy entisellään, sanovat asiantuntijat.