Julkaistu 10.9.2015
Länsi on luottanut kapitalistiseen modernisaatiomalliin, jossa talouskasvu on johtanut demokratiaan. Lännen demokratiat eivät kuitenkaan ole kyenneet ratkaisemaan talousongelmiaan. Kiina ei puolestaan ole kasvusta huolimatta demokratisoitunut, ja Venäjä näyttää sulkeneen ovensa modernisaatiolta kokonaan. Kuka määrittelee maailmanpolitiikan uuden normaalin?
Timo Soinin mukaan Suomen tulee panostaa epävarmassa maailmassa sääntöjen noudattamiseen ja olla kansainvälisesti aktiivinen. Venäjän kanssa tarvitaan dialogia, mutta myös Nato-ovi on pidettävä auki.
Läntinen oppi liberaalidemokratian ja markkinatalouden ylivertaisuudesta maailmanrauhaa ja vaurautta luotaessa kalpenee nyt niiden vahvojen kertomusten rinnalla, joiden varaan rakennetaan kovin erilaisia suurvaltaprojekteja, kirjoittaa UP-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen pääkirjoituksessaan.
Eurooppa kinastelee siitä, mitä tehdä Välimerellä kuoleville siirtolaisille. Samaan aikaan mantereen väki vanhenee, ja työvoimapula uhkaa. Entä jos rajat avattaisiin?
Venäjän talous sukeltaa hitaasti mutta vääjäämättä syvään kriisiin, arvioi tutkija Natalja Zubarevitš. Hänen mukaansa Venäjän talousongelmien varsinaiset syyt ovat muualla kuin Ukrainan sodassa tai öljyn hinnassa.
Nauru on parhaimmillaan, kun se kumpuaa radikaalista hauskuudesta eli kun se paljastaa vallan paikkoja, joihin olemme arjessa niin turtuneita, että emme niitä näe, kirjoittaa tutkija Saara Särmä.
Jos Iran vielä yrittää kehittää ydinaseen, se saadaan varmasti selville, sanoo Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n varapääjohtaja Tero Varjoranta.
Tasavuosia täyttävän YK:n pitää uudistua, jos se aikoo vastata nykyajan tarpeisiin. Vallanjako on ikuisuuskysymys, mutta maailmanjärjestön haasteet eivät lopu siihen.
Sopimus ydinohjelmasta parantaa Lähi-idän alueellista turvallisuutta mutta kasvattaa Iranin suhteellista valtaa. Israel ja Saudi-Arabia pitävät sitä ydinaseiden leviämistä suurempana uhkana.
Idän suurvalta haluaa yhtä aikaa toimia maailman moraalisena johtajana ja pitää kiinni keskeisistä intresseistään. Se esiintyy vallitsevan maailmanjärjestyksen haastajana, mutta tekee niin sisäpoliittisista syistä.
EU olisi syytä purkaa vapaakauppaliitoksi, totesi oppositiojohtaja Timo Soini Ulkopolitiikka-lehden henkilöhaastattelussa toukokuussa 2013. Syyskuussa 2015 ulkoministeri Soini kannattaa UP-lehden haastattelussa Suomen aktiivista EU-jäsenyyttä.
Maailman suurin saari on suunnitellut tulevaisuuttaan kaivosteollisuuden varaan, mutta arvioissa on oltu ylioptimistisia. Lähiaikoina avattava Grönlannin ainoa kaivos työllistää alle sata henkeä.
Edellisen presidentin siirtyessä syrjään amerikkalaiset äänestävät yleensä ehdokasta, joka on erilainen kuin väistyvä viranhaltija ja jonka vahvuudet paikkaavat edeltäjän miellettyjä heikkouksia, kirjoittaa David Axelrod tuoreessa kirjassaan.
Vallan maksimointi annetuissa raameissa on kaikkien johtajien luontainen taipumus, ja Venäjältä nämä raamit eli valtaa rajoittavat instituutiot vain sattuivat puuttumaan, katsoo Vladimir Gelman kirjassaan.
Euroopan ja Yhdysvaltain on rakennettava selkeä Venäjä-strategia, joka perustuu kovaan realismiin ja Venäjän historian tuntemukseen, kirjoittavat Rajan Menon ja Eugene Rumer.
Iranilainen ohjaaja Mohsen Makhmalbaf kuvaa elokuvassaan vallankumousta paennutta diktaattoria, joka joutuu kohtaamaan häikäilemättömän vallankäyttönsä seuraukset: väkivalta luo väkivaltaa.
Monet Slush-tapahtumassa esiintyneet teknologiayritykset yrittävät parantaa maailmaa tarjoamalla välineitä yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen.
ASEVARUSTELU. Ydinaseiden määrä vähenee, mutta aseiden käytöstä on tullut huulenheitonaihe.
Mitä Turkkia seuratessa kannattaa pitää silmällä, kun maa etenee kohti uusia parlamenttivaaleja? UP-lehti listasi.