Julkaistu 10.3.2016
Euroopan unioni säröilee ulkoisen ja sisäisen paineen alla. Pakolaiskriisi koettelee EU:n kulmakiveä, vapaan liikkuvuuden periaatetta. Pakolaistilanne on vahvistanut EU:ssa nationalistisia ja populistisia voimia, jotka yrittävät kammeta unionia pois yhteiseltä raiteelta. Niin tekee myös Venäjä, joka on liittoutunut näiden voimien kanssa. Kesäkuussa britit päättävät kansanäänestyksessä maan jatkosta unionin jäsenenä.
Kuka päättää EU:n tulevaisuudesta? Kysymys tulee väistämättä mieleen, kun kuuntelee unionin kriiseistä käytävää keskustelua, kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen.
Korruption kitkeminen on edellytys kaikille muille uudistuksille Ukrainassa, sanoo Antac-järjestön johtaja Daria Kaleniuk.
Joskus tavalliset lehdenlukijat kykenevät ennustamaan lähitulevaisuuden poliittisia tapahtumia hämmästyttävän tarkasti, kirjoittavat Philip E. Tetlock ja Dan Gardner teoksessaan poliittisen ennustamisen psykologiasta.
Saksassa on tervehditty turvapaikanhakijoita sekä ystävällisellä avunannolla että polttopulloilla. Kaksi kirjaa kokoaa aiheesta näkemyksiä puoluekentän eri laidoilta.
Ruotsin turvapaikkapolitiikka teki täyskäännöksen loppuvuodesta 2015. Maa alkoi viestiä olevansa kantokykynsä äärirajoilla. Puheilla järjestelmäromahduksesta tehdään politiikkaa, kirjoittaa professori Anu Koivunen kolumnissaan.
TAAKANJAKO. Nordrhein-Westfalenin pitäisi majoittaa yli 200 000 turvapaikanhakijaa.
ISIS. Abu Bakr al-Baghdadi oli tunnollinen opiskelija ja jalkapalloilija, joka vihasi häviämistä. Yhdysvaltojen vankilassa hän kasvoi johtajaksi ja voitti kaikki kostonhimoiset puolelleen.
IRAN. Ydinsovun jälkeen Iranin johto tarvitsee uuden kriisin pysyäkseen vallassa, sanoo maan ensimmäinen presidentti, maanpaossa elävä Abolhassan Banisadr. Hän on taistellut koko elämänsä demokratian puolesta.
PUOLA.Varsovalaiset kyllästyivät odottamaan parannuksia sosiaaliturvaan ja asuntojen tarjontaan.