Profiilissa Jacques Delors
Julkaistu 7.6.2006
"Euroopan rakentamisen suuria testejä ovat nyt talouspolitiikan koordinointi ja eri tahdissa etenevien maaryhmittymien luominen", ennustaa Jacques Delors, yksi Euroopan unionin pääarkkitehdeistä.
Pääkirjoitus: Suurvalloista vahvin
Urho Kekkosen ulkopolitiikan on sanottu perustuneen siihen, että hän uskoi Neuvostoliiton voittavan
Jacques Delors: Euroopan rahaliitto horjuu yhdellä jalalla
Jacques Delors olisi halunnut muotisuunnittelijaksi, mutta kymmenen vuotta EU-komission johdossa teki hänestä yhden unionin pääarkkitehdeistä. "Euroopan rakentamisen suuria testejä ovat nyt talouspolitiikan koordinointi ja eri tahdissa etenevien maaryhmittymien luominen", ennustaa nyt kahdeksankymppinen visionääri. Helena Petäistö tapasi Delorsin Pariisissa Suomen EU-puheenjohtajuuden kynnyksellä.
Brysselin kultapoika
Jacques Delorsin isoisä oli pientalonpoika syvältä köyhästä Keski-Ranskasta. Hänen isänsä toimi
Ken on valloista vahvin?
Suurvaltojen kyky ja tahto luoda yhteistä järjestystä on harvoin ollut yhtä vähäinen kuin nyt. Vaikka Yhdysvaltojen johtoasemalle ei ole näköpiirissä haastajaa, on suurvaltajärjestelmä muuttumassa. Suurin muutos voi olla alueellisten vaikutuspiirien syntyminen. Globaalit ongelmat pakottavat suurvallatkin etsimään kumppaneita, ennakoi professori Kari Möttölä.
Erkki Laatikainen: "Suomi on liian kallellaan länteen"
”Venäjää on aliarvioitu viime vuosien suurvaltakeskustelussa. Uskonkin Venäjän vähitellen ottavan takaisin sitä roolia, joka aiemmin kuului
Ulla Anttila: "Suomi käy dialogia liian huopatossumaisesti"
”Suomi on kylmän sodan jäljiltä yhä kohmeessa, jumiutunut vanhoihin mielikuviin suurvaltapolitiikasta, ja tekee siksi liian vähän
Piia-Noora Kauppi: "Pahempi toistaan kumpikin on"
”Kaikki asiat eivät ole kaupan, edes maailmanpolitiikassa”. Europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin mielestä
Thomas Wallgren: "Eurooppalaiset arvot ovat vaarassa"
”Koko läntinen kulttuuri käy nyt läpi suurta kulttuurista muutosta. Olemme luopumassa eettisestä universalismista, jotta voimme pitää kiinni
Martti Koskenniemi: "Suomen kohdalla on musta aukko"
Akatemiaprofessori Martti Koskenniemen mukaan suurvaltojen aika on auttamatta ohi. Keskeisempiä toimijoita
Lyhyt oppimäärä Amerikan oikeistosta
Kuusi vuotta sitten Yhdysvaltain politiikassa valtaan nousivat republikaanit. Voiton myötä oikeistolainen politiikka sikisi monipuoliseksi ja uudistumiskykyiseksi ilmiöksi, johon kuuluu South Park -konservatiiveja, futisäitejä ja voimankäyttöä vastustavia ryhmiä. Pystyykö oikeisto pitämään äänestäjät uskollisina vielä ensi vuoden vaaliuurnilla?
Kun jalkapallosta tuli ase
”Jalkapallossa ei ole kyse elämästä ja kuolemasta, vaan jostakin paljon vakavammasta”, totesi jo Liverpoolin jalkapallojoukkueen legendaarinen ex-valmentaja Bill Shankly. Politiikassa jalkapallosta on tullut entistä vakavammin otettava ase.
Viimeinen ihminen Irakin jälkeen
”Demokratiaa voi viedä, sillä se syntyy sisältäpäin”. Uuskonservatiiviset aatetoverinsa ja heidän voimapolitiikkansa hylännyt amerikkalaisprofessori Francis Fukuyama sanoo, että historiaa ei voida lopettaa väkivalloin.
Silminnäkijä: Neuvostopäiväkoti johdatti totalitaariseen järjestelmään
Suuri oli ihmetys mieheni kasvoilla, kun hän haki lapsen ensi kertaa päiväkodista kotikaupungissamme Jyväskylässä. Yksivuotias istui siellä iloisena leikkimässä värikkäillä muovipalikoilla, hädin tuskin kiinnostuneena lähtemään kotiin. Henkilökunta kanniskeli pikkuista sylissään hädän tullen, ja nukkumaan pääsi kun nukutti.
Silminnäkijä: Poliittista magiaa Thaimaassa
Thaimaan väliaikainen valtion asioiden hoitaja, äskettäin vielä suosittu pääministeri Thaksin Shinawatra
Viimeinen ihminen Irakin jälkeen
”Demokratiaa voi viedä, sillä se syntyy sisältäpäin”. Uuskonservatiiviset aatetoverinsa ja heidän
Kirjatutka: Realistin maailma ei ole kaunis
Pohdinta siitä, toistaako historia itseään, on yhtä vanha kuin ihminen. Historiasta oppiminen tuntuu olevan silti vaikeaa: siitä onkin
Kirjatutka: Aavevallan etuvartiot
Espanjalainen taloustieteilijä, toimittaja ja kirjailija Joaquín Estefanía on tunnettu erityisesti globalisaatiota kansantajuisesti käsittelevistä
Kirjatutka: Kalamiesten kansanmurha
Lakikoukeroita, kysymyksiä tynnyrin läpimitasta, haukotuksia ja harhailevia katseita. Kroatialainen toimittaja ja kirjailija Slavenka Drakulić
Kirjatutka: Matkalla Euroopan tasavaltaan
Kaupan kuitista voi lukea, kuinka monta prosenttia veroa ostosten hinnasta menee Suomelle ja kuinka monta Euroopalle. Prosenteista näkyy,
Mielipide: Uutta pohjoismaista yhteistyötä kehitettävä
Aina Kalmarin unionista lähtien pohjoismainen yhteistyö on eri muodoissa ollut pohjoismaisten hallitusten asialistalla, olkoonkin että
Afganistanin uusi aika
Suurlähettiläs Tarja Laitiaisen teos välittää sekä tuokiokuvia konflikteista toipuvan maan arjesta että tarkkasilmäisen arvion maan nykytilanteesta. Lähihistorian tapahtumat kerrotaan selkeästi, ja kirja on hyvä opas kenelle hyvänsä Afganistanin tilanteeseen perehtyvälle. Taksi Kabuliin keskittyy erityisesti vuosiin 2002–2005, jolloin Laitiainen toimi Suomen kiertävänä suurlähettiläänä Afganistanissa. Tätä ennen hän työskenteli ulkoministeriössä Aasian yksi...
Kylmän sodan kuumat keitokset
John Lewis Gaddisin tuore kylmän sodan kokonaisesitys on otettu vastaan nihkeästi, jopa tyrmäävän kritiikin saattelemana. Gaddis on jo parin vuosikymmenen ajan kuulunut kylmän sodan tutkijoiden ehdottomaan kärkikaartiin, minne hän nousi oivaltavilla synteeseillään kylmän sodan alkuvaiheista ja amerikkalaisen turvallisuuspolitiikan pitkistä kehityskaarista.
