Julkaistu 27.5.2016
Pelko on voimakas ase poliitikkojen käytössä: voimapolitiikkaa ajavat valtiot hyödyntävät terrorismin, joukkotuhoaseiden ja maahanmuuton pelkoa asemansa vahvistamiseen ja tavoitteidensa ajamiseen. Hälytyskellojen tuleekin soida, sillä maailman asemahdit ovat käynnistäneet ydinasevarustelun uudelleen.
Pelon tunne jättää voimakkaita jälkiä aivojen fysiologiaan. Siksi pelko palvelee hyvin terroristien ja voimapolitiikkaa ajavien poliitikoiden tavoitteita. Tutkimus on viime vuosina selvittänyt tunteiden ja päätöksenteon yhteyttä. Tiedämme nyt, että yksikään päätös ei synny irrallaan tunteista.
Aiempaa pienempien ydinaseiden kehitys madaltaa käyttökynnystä ja ajaa suurvaltoja uuteen varustelukilpaan. Maailmanrauha on pahimmassa vaarassa vuosikymmeniin.
Jos Yhdysvallat haluaa sitouttaa Venäjän ydinaseiden vähentämiseen, sen pitäisi tarkastella kriittisesti omia toimiaan, kirjoittaa Safer Globe -verkoston asiantuntija Tytti Erästö.
Pelko nostaa jälleen päätään Euroopassa. EU:n jäsenmaat ovat uudessa tilanteessa, kun ne joutuvat puolustamaan yhteisiä arvojaan asevoimin, kirjoittaa Teija Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen.
ASEVARUSTELU. Itä-Euroopan sotavoimien kulut kasvoivat suhteellisesti eniten.
Isisin jihadistit ja Saudi-Arabian valtio vaalivat yhteistä perintöä, mutta ovat myös toistensa vihollisia.
JORDANIA. Syyrian ja Irakin naapurimaa on onnistunut pitämään Isisin loitolla – ainakin tähän asti.
SAKSA. Liittovaltion puoluekartalle nousee populistinen oikeistopuolue, joka nakertaa etenkin kristillisdemokraattien kannatusta. Se saattaa kääntää Saksan EU-politiikkaa sisäänpäin.
Leena Malkki & Juhana Aunesluoma
EU-POLITIIKKA. Euroopan unionin olemassaoloa on perusteltu kertomuksella yhteisestä rauhanprojektista, mutta tarina on menettänyt uskottavuuttaan.
RAUHANRAKENNUS. Bosnian poliittinen kriisi 20 vuotta sodan jälkeen on osoitus pitkäjänteisyyden merkityksestä rauhanponnisteluissa.
NIGERIA. Afrikan yhteiskunnallisia ongelmia voidaan ratkaista ohjelmoinnin avulla, sanoo koodikoulu Audaxin johtaja Emeka Onyenwe.
Jos kansainvälisiä sopimuksia ei kyetä noudattamaan, niiden muuttamiseksi on vastuullista toimia kansainvälisen oikeuden puitteissa.
Yhdysvaltain presidenttiä valittaessa on nähty jyrkkiä käänteitä ennenkin, kirjoittaa Jukka Valtasaari.
Toivo Martikainen & Katri Pynnöniemi
Zygarin ja Dawishan kirjat valottavat Vladimir Putinin taustaa ja ympärillä olevan ydinjoukon toimintaa.
Toimittaja Jane Mayerin teos kertoo Yhdysvaltojen superrikkaan yhden prosentin ajatusmaailmasta ja maan demokratian tilasta.
Kaiken epätietoisuuden keskellä beirutilaiset eivät tingi mutabbalistaan.
Hallitus harkitsee ulko- ja turvallisuuspolitiikan siirtämistä maakunnille, kertovat Ulkopuolisen instituutin lähteet. Lue lisää Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2016 tai Lehtiluukusta.
Maailma kylässä -festivaalien tietokilpailuarvonnan voittajat on valittu.