Julkaistu 13.9.2017
Kiina investoi ennennäkemättömällä voimalla Eurooppaan. Osa EU-maista suhtautuu epäillen maan toimiin, mutta toiset tervehtivät kiinalaista rahaa iloiten. Näköpiirissä on Kiinan poliittisen vaikutusvallan kasvu taloudellisen vallan siivellä.
Pekingin ihanteena on Singapore. Kaupunkivaltio on luonut modernin kiinalaiskulttuurisen meritokratian, joka perustuu vahvaan valtioon ja kyvykkäisiin johtajiin. Niillä Kiina kilpailee maailmanjärjestyksen herruudesta.
Kiina investoi rytinällä Eurooppaan. Idän jätin toimeliaisuus strategisilla aloilla jakaa unionia kahteen leiriin. Lue artikkeli kokonaisuudessaan Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Meneillään olevassa kehityskulussa on kyse pidemmästä ja syvemmästä muutoksesta kuin presidentti Trumpin ajasta, kirjoittaa Teppo Turkki.
Tyypillinen sooloterroristi on valkoihoinen, työtön ja naimaton mies urbaanilta asuinalueelta. Hänellä on aikaisempi rikostausta. Havainnot ovat yksi yhdysvaltalaisen Mark Hammin ja hollantilaisen Ramón Spaaij'n yksinäisiä susia koskevan tuoreen tutkimuksen tulos.
Suomen liittyminen sotilasliittoon pienentäisi sodan uhkaa Itämeren alueella, kirjoittaa Björn Wahlroos.
Rahaliitto kaavailee yhteistyönsä syventämistä valuvikojen korjaamiseksi.
Nyt tarvitaan taas jotakin uutta ja yllättävää, kuten euroalueen parlamentin ja valtiovarainministerin viran kaltaisia muutoksia. Suostuuko Saksan tuleva liittokansleri näihin, jää nähtäväksi, kirjoittaa Niilo Kauppi.
Uuden kansainvälisen suojelujärjestelmän olisi kirjoittajien mukaan taattava kaksi asiaa: pakolaisten mahdollisuudet parantaa oman elämänsä edellytyksiä heti ja päästä pois pakolaisuuden limbosta mahdollisimman pian.
Läntisen maailmankatsomuksen haastajat luovat mielikuvaa lännen tiiviistä arvoyhteydestä, vaikka se ei vastaisi todellisuutta. Heidän näkökulmastaan parempi on, mitä vähemmän viholliskuva vastaa todellisuutta, sillä sitä haavoittuvampi länsi on, kirjoittaa päätoimittaja Teija Tiilikainen.
Pakolaiskysymykseen pitäisi Sipilän mukaan löytää yhteinen EU-ratkaisu.
Ulkopolitiikka kysyi Suomen lulucf-kannasta maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvokselta Heikki Granholmilta.
Eurooppalaiset johtajat ovat valmiita joustamaan demokratiasta ja kansalaisoikeuksista poliittisesti vaikeina aikoina, arvioi Grazin yliopiston professori Florian Bieber. Juttu on julkaistu Ulkopolitiikassa 3/2017.
Kaaoksessa muille hallinnon edustajille ja Yhdysvaltain kongressille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa maan kansainvälisen agendan muodostumiseen.
Puheessa uudistuksia riitti lähes kahdeksi tunniksi. Ranskan lehdistö innostui presidentin visioista.
Noin puolet afrikkalaisista pitää ääntenlaskentaa useimmiten reiluna. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Tuula Toivio ja Laura Myllymäki
Näkemys kriisinhallinnasta erottaa Perussuomalaiset ja Sinisen tulevaisuuden. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Saksalainen federalisti Elmar Brok on Euroopan parlamentin pitkäaikaisin meppi, jolla on poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaa. Hän uskoo, että jonain päivänä EU:lla voi olla yhteinen armeija. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Taina Tervonen ja Anna-Kaisa Hiltunen
Sisiliaan rantautuu yhä uusia eläviä ja kuolleita pakolaisia. Tänä syksynä Eurooppa yrittää saada kuriin omat vapaamatkustajansa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Ukrainan tiedotusvälineet ovat näennäisen vapaita. Ne ovat maan politiikkaa ja talouselämää hallitsevien oligarkkien tiukassa otteessa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Kansanedustaja Mustafa Nayyem hylkäsi ammattinsa toimittajana ja hyppäsi mukaan Ukrainan politiikkaan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Nykyinen kehitysyhteistyö ylläpitää eriarvoisuutta, väittää Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Ilmastonmuutoksen vakava uhka ihmiskunnalle on erittäin hyvin tiedossa. Kiire on myös päästövähennyksillä: aikaa kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiselle nollaan on vain muutamia vuosikymmeniä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Richard Nixonin ja Mao Zedongin tapaaminen vuonna 1972 saattoi olla merkittävä hetki Kiinan ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa. Siihen keskittyminen luo kuitenkin väärän kuvan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Sanoma tulee selväksi alussa ja toistuu sen jälkeen useasti: Kiina tavoittelee Aasian imperiumia, jonka rajat vastaavat keisarikauden Kiinan vaikutuspiiriä, johon kuuluivat koko Itä- ja Kaakkois-Aasia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Ukrainan kriisin todellisesta solmusta, Krimin niemimaasta, on kirjoitettu paljon vähemmän kuin koko kriisistä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Pääkaupunki México on monsterikaupunki, jonka läpiajo voi kestää kolme tuntia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Amerikkalaiset ydinaseasiantuntijat ovat jälleen siirtäneet kuuluisaa Tuomiopäivän kelloa, joka ennustaa ydintuhon mahdollisuutta.
Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.