Julkaistu 13.9.2017
Kiina investoi ennennäkemättömällä voimalla Eurooppaan. Osa EU-maista suhtautuu epäillen maan toimiin, mutta toiset tervehtivät kiinalaista rahaa iloiten. Näköpiirissä on Kiinan poliittisen vaikutusvallan kasvu taloudellisen vallan siivellä.
Pekingin ihanteena on Singapore. Kaupunkivaltio on luonut modernin kiinalaiskulttuurisen meritokratian, joka perustuu vahvaan valtioon ja kyvykkäisiin johtajiin. Niillä Kiina kilpailee maailmanjärjestyksen herruudesta.
Kiina valloittaa Eurooppaa uudella silkkitiellään – jättiläisen investoinneilla voi olla arvaamattomia seurauksia
Kiina investoi rytinällä Eurooppaan. Idän jätin toimeliaisuus strategisilla aloilla jakaa unionia kahteen leiriin. Lue artikkeli kokonaisuudessaan Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Essee: Kiina ihailee Singaporea ja Piilaaksoa – elämme systeemikriisissä, jonka nouseva tähti on meritokratia
Meneillään olevassa kehityskulussa on kyse pidemmästä ja syvemmästä muutoksesta kuin presidentti Trumpin ajasta, kirjoittaa Teppo Turkki.
Kirja: Sooloterroristin motiivin taustalla on usein trauman kaltainen ”laukaisija”
Tyypillinen sooloterroristi on valkoihoinen, työtön ja naimaton mies urbaanilta asuinalueelta. Hänellä on aikaisempi rikostausta. Havainnot ovat yksi yhdysvaltalaisen Mark Hammin ja hollantilaisen Ramón Spaaij'n yksinäisiä susia koskevan tuoreen tutkimuksen tulos.
Miksi liittyä Natoon?
Suomen liittyminen sotilasliittoon pienentäisi sodan uhkaa Itämeren alueella, kirjoittaa Björn Wahlroos.
EK:n Brysselin-johtaja: Sisarjärjestöt ajavat rahaliiton syventämistä
Rahaliitto kaavailee yhteistyönsä syventämistä valuvikojen korjaamiseksi.
Macron mullisti poliittista elämää, mutta uudistukset voivat kaatua jo saavutettuihin etuihin
Nyt tarvitaan taas jotakin uutta ja yllättävää, kuten euroalueen parlamentin ja valtiovarainministerin viran kaltaisia muutoksia. Suostuuko Saksan tuleva liittokansleri näihin, jää nähtäväksi, kirjoittaa Niilo Kauppi.
Tutkijat ehdottavat pakolaisille erityistalousalueita
Uuden kansainvälisen suojelujärjestelmän olisi kirjoittajien mukaan taattava kaksi asiaa: pakolaisten mahdollisuudet parantaa oman elämänsä edellytyksiä heti ja päästä pois pakolaisuuden limbosta mahdollisimman pian.
Haavoittuva länsi
Läntisen maailmankatsomuksen haastajat luovat mielikuvaa lännen tiiviistä arvoyhteydestä, vaikka se ei vastaisi todellisuutta. Heidän näkökulmastaan parempi on, mitä vähemmän viholliskuva vastaa todellisuutta, sillä sitä haavoittuvampi länsi on, kirjoittaa päätoimittaja Teija Tiilikainen.
UP-haastattelu: Pääministeri Sipilä harkitsisi kannustimia pakolaisia vastaanottaville EU-maille
Pakolaiskysymykseen pitäisi Sipilän mukaan löytää yhteinen EU-ratkaisu.
Miksi Suomi on hakkuista eri linjoilla kuin tutkijat?
Ulkopolitiikka kysyi Suomen lulucf-kannasta maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvokselta Heikki Granholmilta.
Serbian johtajilla on EU:n tuki, vaikka maan oppositio ja lehdistö on ajettu ahtaalle
Eurooppalaiset johtajat ovat valmiita joustamaan demokratiasta ja kansalaisoikeuksista poliittisesti vaikeina aikoina, arvioi Grazin yliopiston professori Florian Bieber. Juttu on julkaistu Ulkopolitiikassa 3/2017.
Yhdysvaltain sisäistä valtaa jaetaan Trumpin kaudella uudelleen – maailman kriisit määrittävät presidentin ulkopoliittisen perinnön
Kaaoksessa muille hallinnon edustajille ja Yhdysvaltain kongressille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa maan kansainvälisen agendan muodostumiseen.
Macron ”liekehti” Eurooppa-puheessaan – ehdotti verotusoikeutta sekä yhteisiä listoja eurovaaleissa
Puheessa uudistuksia riitti lähes kahdeksi tunniksi. Ranskan lehdistö innostui presidentin visioista.
Valta vaihtuu Afrikassa
Noin puolet afrikkalaisista pitää ääntenlaskentaa useimmiten reiluna. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Kuin kaksi marjaa?
Tuula Toivio ja Laura Myllymäki
Näkemys kriisinhallinnasta erottaa Perussuomalaiset ja Sinisen tulevaisuuden. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Mammutti
Saksalainen federalisti Elmar Brok on Euroopan parlamentin pitkäaikaisin meppi, jolla on poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaa. Hän uskoo, että jonain päivänä EU:lla voi olla yhteinen armeija. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Toisistaan riippuvaiset
Rahaa pakotteiden ohi
Maihinnousu
Taina Tervonen ja Anna-Kaisa Hiltunen
Sisiliaan rantautuu yhä uusia eläviä ja kuolleita pakolaisia. Tänä syksynä Eurooppa yrittää saada kuriin omat vapaamatkustajansa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Kameran takana on oligarkki
Ukrainan tiedotusvälineet ovat näennäisen vapaita. Ne ovat maan politiikkaa ja talouselämää hallitsevien oligarkkien tiukassa otteessa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Kahden tulen välissä
Kansanedustaja Mustafa Nayyem hylkäsi ammattinsa toimittajana ja hyppäsi mukaan Ukrainan politiikkaan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Toimittajat pakosalla
Kehitysavusta tuli tuote
Nykyinen kehitysyhteistyö ylläpitää eriarvoisuutta, väittää Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Ilmastotoivot Trumpin kaudella
Ilmastonmuutoksen vakava uhka ihmiskunnalle on erittäin hyvin tiedossa. Kiire on myös päästövähennyksillä: aikaa kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiselle nollaan on vain muutamia vuosikymmeniä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Yhteen kasvaneet jättiläiset
Richard Nixonin ja Mao Zedongin tapaaminen vuonna 1972 saattoi olla merkittävä hetki Kiinan ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa. Siihen keskittyminen luo kuitenkin väärän kuvan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Historiaton tulkinta Kiinasta
Sanoma tulee selväksi alussa ja toistuu sen jälkeen useasti: Kiina tavoittelee Aasian imperiumia, jonka rajat vastaavat keisarikauden Kiinan vaikutuspiiriä, johon kuuluivat koko Itä- ja Kaakkois-Aasia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Mustanmeren myyttinen solmu
Ukrainan kriisin todellisesta solmusta, Krimin niemimaasta, on kirjoitettu paljon vähemmän kuin koko kriisistä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Chiliä ja heinäsirkkoja
Pääkaupunki México on monsterikaupunki, jonka läpiajo voi kestää kolme tuntia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
Tuomiopäivän kelloa siirrettiin
Amerikkalaiset ydinaseasiantuntijat ovat jälleen siirtäneet kuuluisaa Tuomiopäivän kelloa, joka ennustaa ydintuhon mahdollisuutta.
Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.
