Julkaistu 8.3.2018
Demokratia ei ole enää turvassa EU:n sisällä. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jo vuosien ajan rakentanut epäliberaalia valtiota. Samalla maa on vahvistanut suhteitaan Venäjään, jonka järjestelmä on oppikirjaesimerkki vaaliautoritarismista. Yhdysvaltalaisen tutkijan Dan Slaterin mukaan demokratia voi ottaa takapakkia, jos polarisoiva johtaja pääsee yhteiskunnassa vallankahvaan.
Itsevaltaiset otteet lujittuvat EU:ssa ja demokratiat kallistuvat ympäri maailman – näin Unkarin Viktor Orbán on luonut yhteiskunnastaan epäliberaalin
Demokratia ei ole turvassa enää missään, sanoo Michiganin yliopiston politiikantutkimuksen professori Dan Slater. Autoritaariset otteet ovat vahvistuneet niin Euroopan union sisällä kuin Venäjällä ja Yhdysvalloissakin. Lue artikkeli kokonaisuudessaan Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Unkarin maalaistollot päihittivät Budapestin ylimieliset – ideologinen juopa maaseudun ja urbaaniälymystön välillä on muuttunut asemasodaksi
1980-luvun Budapestissä liberaalit eivät nähneet, että valtiososialismin vastakohta voisi olla toisenlainen autoritaarinen järjestelmä, kirjoittaa Katalin Miklóssy.
Bitcoin vie energiaa kuin valtio mutta auttaa valuuttapulasta kärsiviä halvan sähkön maita
Donald Trump myöntää lobbareille poikkeuslupia estottomasti – myös ulkovallat yrittävät vaikuttaa Yhdysvaltoihin lobbareiden avulla
PIRKKO PÖNTINEN JA TUULA TOIVIO/UP
Donald Trumpin piti kuivattaa Washingtonin suo oman edun tavoittelijoista. Toisin kävi.
Kirja: Kamppailua sydämistä ja mielistä 140 merkillä – näin tavalliset ihmiset osallistuvat oikeisiin sotiin
Kirja: Nälkiinnyttäminen on poliittista toimintaa, ja tekijät on saatettava vastuuseen
Alex de Waalin teos osoittaa, että nälkää käytetään yhä sodankäynnin ja joukkotuhon välineenä, kirjoittaa Elli-Alina Hiilamo.
Venäjällä katseet kääntyvät jo Putinin jälkeiseen aikaan – tutkija: »Jonkinlaista kilpailua vallasta varmasti tullaan käymään»
Venäjän presidentinvaalien voittajasta ei ole epäselvyyttä. Enemmistö venäläisistä kaipaa parannusta arkisiin asioihin eikä penää poliittista muutosta.
Liberaalidemokratian heikkoustila
Yksilönvapauksiin ja yksilön oikeuksiin painottuvan poliittisen ajattelun haastajiksi ovat nousseet kollektivistiset poliittiset aatteet, jotka nojaavat kansakuntiin ja muihin etnisiin tai uskonnollisiin yhteisöihin poliittisen elämän keskusyksikköinä, kirjoittaa Teija Tiilikainen.
Perussopimusten rajat tulossa vastaan – EU:n ja Puolan kiista testaa unionin uskottavuutta
Päivi Leino-Sandberg ja Tia Möller
Venezuelan Madurolta loppuivat liittolaiset kansainvälisessä politiikassa – tarjoaako heikko oppositio vastusta vaaleissa?
Suurin osa venezuelalaisista haluaa presidentti Nicolas Maduron pois vallasta. Oppositiolla on kuitenkin omat ongelmansa: MUD-liittoutumaan kuuluvien puolueiden väliset näkemyserot ovat suuria. Lue juttu kokonaisuudessaan Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Kuuden vuoden kuuliaisuus
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön linja joutuu testiin toisella kaudella, sillä maailma on nyt epävarmempi kuin kuusi vuotta sitten, kirjoittaa Matti Pesu. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Mikä on valeuutinen?
Valeuutisia on tehty aina, vaikka niitä ei ole sellaisiksi kutsuttu, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Kaupunki vailla vettä
Etelä-Afrikan Kapkaupungissa vesipulasta kärsivät kaupunkilaiset keräävät sadevettä ja kierrättävät käytettyä talousvettä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Elpyvä äärioikeisto
Italiassa vanhojen äärioikeistopuolueiden rinnalle on syntynyt uusia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Maahanmuuttopresidentti
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ottanut aktiivisen roolin jihadismin torjumiseksi. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Kameleontti
Puolaa uhkaa EU:n pelätyin rangaistus: se saattaa menettää oikeuden vaikuttaa unionin päätöksiin. Maan Eurooppa-ministerin Konrad Szymańskin mielestä Puola ei riko oikeusvaltioperiaatetta. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Eurasianismin houkutus
Nationalistinen Turkki tekee pesäeroa länteen flirttailemalla Venäjän ja Kiinan kanssa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Isännän ääni kuuluu
Hongkongilaisten kiistellessä keskenään Kiina lisää vaikutusvaltaansa erityishallintoalueellaan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Piikki Kiinan lihassa
Taiwanin vankistuva demokratia on poliittisen muutoksen menestystarina. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Kansalaisten ilmastosopimus
Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hylkäsi ilmastosopimuksen, enemmistö yhdysvaltalaisista kannattaa sitä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Jaettu kaupunki
Donald Trumpin ilmoitus siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Jerusalemiin ohitti kysymyksen palestiinalaisesta kaupungista. Kaupunginosien eriarvoisuus jää monelta havaitsematta. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Verikiviä kaupan
EU puuttuu pian mineraalien tuontiin hillitäkseen kaukaisia konflikteja. Kongon tapaus muistuttaa, että kaupan keinot eivät yksin riitä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Pohjoinen dilemma
Vakaus on Euroopan etu
Nigerissä Kirsi Henriksson oppi tuntemaan globaalin muuttoliikkeen syyt. Nyt hän siirtyy Kriisinhallintakeskuksen johtajaksi. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Epäonni opetti
Atte Kaleva kaapattiin Jemenissä. Sen jälkeen hänen käsityksensä jihadisteista muuttui. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Kaksi mallia demokraattisesta Euroopasta
Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Elburs-vuorten syleilyssä
Iranin pääkaupunki Teheran on kuhiseva metropoli, jonka asukkaat viestivät Telegram-sovelluksella. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
Verkosto täyttyi keskustelusta
Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 1/2018 tai Lehtiluukusta.
