Julkaistu 25.5.2018
Venäjä on noussut näyttävästi suurvaltojen kerhoon. Keinoja kaihtamaton ulkopolitiikka on horjuttanut vastustajia ja vahvistanut presidentin kannatusta kotimaassa. Strategiana on rajata länsivaltojen liikkumatilaa, syventää kumppanuutta Kiinan kanssa ja tehdä avointen ovien yhteistyötä muualla maailmassa, erityisesti Lähi-idässä. Vastakkainasettelu länsivaltojen kanssa voi tulla Venäjälle kuitenkin kalliiksi ja romuttaa Venäjän hallinnon suunnitelmat.
Venäjän ulkopolitiikkaa ohjaa opportunismi - mutta onko taustalla silti jonkinlainen strategia?
Suurvaltapolitiikan hinta
Venäjä on viime vuosina hyödyntänyt sekä omaa sisäpoliittista tilannettaan että kansainvälisen politiikan murrostilaa ja valtatyhjiöitä noustakseen suurvaltajärjestelmän ytimeen. Nousua voi pitää onnistuneena suorituksena, vaikka kaikki ei mennytkään Venäjän suunnitelmien mukaan, kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Teija Tiilikainen pääkirjoituksessaan.
Ruotsin demarit sanovat Natolle nej
Ruotsidemokraattien linjanmuutos voisi viedä Suomen länsinaapurin Natoon.
Miksi maatieto ei ole julkista Suomessa?
Turvapaikanhakijoiden lähtömaita koskeva maatietokanta on Suomessa vain viranomaisten käytössä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Miksi?
Demokraatit matkalla voittoon Yhdysvaltain välivaaleissa
Demokraatit näyttävän olevan matkalla voittoon Yhdysvaltain marraskuisissa välivaaleissa.
Venäjä mustamaalaa länttä taukoamatta
Venäjä pyrkii hajottamaan länttä propagandallaan, jota maa levittää twiitti twiitiltä.
Naisia tarvitaan johtajiksi, jotta näkökulmat monipuolistuvat
Pankeilta jää huomaamatta monia mahdollisuuksia, jos ne eivät palkkaa lisää naisia johtotehtäviin, kirjoittaa Euroopan investointipankin pääsihteeri Marjut Santoni.
YK:hon jää Yhdysvaltojen kokoinen aukko
Kun YK on murroksessa, Suomen kaltaiset pienet valtiot voivat hyötyä voimasuhteiden muutoksista ja nostaa tavoitteitaan esiin.
Kirja: Maailma on siirtymävaiheessa, ja länsi voi katkaista alamäkensä vain pysymällä yhtenäisenä
Euroopan kohtalon ratkaisee poliittinen ja taloudellinen yhtenäisyys. Sen on puolustettava demokratiaa, oikeusvaltiota ja vallanjakoa, kirjoittaa Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer.
Kirja: Pakolaiskeskustelun sudenkuopat
Keskustelu pakolaisista kiertyy usein keskusteluksi jostain muusta kuin pakolaisista: esimerkiksi omasta identiteetistä, oman kulttuurin menettämisen pelosta ja uhkakuvista. Mari Maasillan ja Kaarina Nikusen toimittaja kirja analysoi pakolaisista käytyä keskustelua mediassa.
Venäjä pyrkii "tasavertaiseen maailmaan" - mutta saattaa kavahtaa Kiinan vastaavaa toimintaa
Venäjän mielestä kansainvälisten suhteiden demokratisoitumisen tiellä ovat Washington ja sen liittolaiset, kun taas Moskova pyrkii "tasavertaiseen maailmaan", kirjoittaa apulaisprofessori Katri Pynnöniemi.
Venäjää tukevaa uutisvirtaa Saksassa
UP-lehti kartoitti huhtikuun lopussa, mitä linkkejä Venäjää myötäilevät saksankieliset Twitter-tilit jakoivat eniten.
Politiikassa naiset kokevat yhä jopa väkivaltaa - mutta toiko #metoo tasa-arvoa?
Suomalaiset selättävät valeuutiset
Tsaarin hovimies
Diktatuurina tunnetun Uzbekistanin uusi presidentti on osoittautunut yllättäjäksi: joulukuusta 2016 tehtävässä toiminut Šavkat Mirzijojev on vapauttanut vankilasta poliittisia toisinajattelijoita ja journalisteja sekä avannut ovia muulle maailmalle. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Opas pelonhallintaan
Kylmän sodan aikana Leo Michel työskenteli Pentagonissa vähentääkseen suurvaltojen välisen ydinsodan riskiä. Nyt hän toivoo, että ydinaseista puhuttaisiin pelon sijaan tiedon valossa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Paluu Lähi-itään
Wolfgang Mühlberger & Marco Siddi
Venäjä on onnistunut tekemään Persianlahdesta vipuvarren suurille tavoitteilleen. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Kivi Naton kengässä
Autoritaarinen Turkki lämpenee Venäjälle ja on ilmiriidoissa useiden Nato-liittolaistensa kanssa. Sotilasliiton arvopohja ja yhtenäisyys ovat murenemassa. Voiko Nato hajota? Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Ihanteellinen vihollinen
Äärioikeisto on menestynyt viime vuoden aikana vaaleissa useassa Euroopan maassa. Puolueiden välillä on enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä, mutta ne kaikki ratsastavat islam-kritiikillä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Ilman sadetta
Voimistunut kuivuus heikentää ruokaturvaa Itä-Afrikassa. Paras tapa valmistautua ilmastonmuutokseen on investoida kastelujärjestelmiin ja muuhun maatalousteknologiaan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Iranin nousu sivuutti enemmistön
Iranilaiset odottivat paljon ydinsopimukselta, mutta talouden nousu on rajoittunut energiasektorille. Se on hyödyttänyt jo ennestään hyvin toimeentulevia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Diplomaatit jalkatöissä
Satavuotistaivaltaan juhliva ulkoministeriö on joutunut kiristämään työtahtiaan maailman murroksessa ja sosiaalisen median paineessa. Nykyisin diplomaatti on palveluammatissa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Optimisti ruorissa
Ulkoministeriön valtiosihteeriksi noussut Matti Anttonen painottaa Afrikan merkitystä ja suhtautuu EU:n kehitykseen optimisti, niin kuin asioihin yleensäkin. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Yhteys todellisuuteen
Alexis Stenfors hävisi pankkisaleissa lähes puoli miljardia ennen kuin havahtui. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Velkatrauman jälkipuinti
Vaakalaudalla eivät ole ainoastaan Kreikan talous ja kreikkalainen demokratia vaan demokratian tulevaisuus koko EU:n alueella, kirjoittaa Gianis Varoufakis. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Kamppailua kybervallasta
Internetin historiassa kaksi vastakkainasettelua on ylitse muiden. Yksi koskee verkon vapautta, toinen verkon infrastruktuurin hallintaa, kirjoittaa Alexander Klimburg. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Diplomatian höyhensarjassa
Keski-Aasiaa halkova silkkitie yhdisti Lähi-itää ja Kiinaa vuosisatojen ajan. Nyt Kiina pelkää islamilaisen maailman kuohunnan leviävän maan oman rauhattoman uiguuriväestön keskuuteen, kirjoittaa James Reardon-Anderson. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Bruttokansantuote vie harhaan
Valtiot käyttävät bruttokansantuotetta määrittämään taloudellista tilaansa, ja suurin osa poliittisesta päätöksenteosta tähtää BKT:n kasvattamiseen. Näin ei David Pillingin mukaan pitäisi olla. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Digitaaliset köyhäintalot
Yhdysvaltalaisten hyvinvointipalvelujen siirtyminen tietojärjestelmiin on alistanut vähävaraiset uusille riskeille, kirjoittaa Virginia Eubanks. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Naiset rauhanrakentamisen sivuraiteilla
YK:n yritykset voimaannuttaa naisia rauhanrakentamisessa saattavat jopa estää naisia saamasta vaikutusvaltaa rauhanprosessien kannalta merkittävissä poliittisissa kysymyksissä, kirjoittaa Laura Shepherd. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Väkivaltahallinto venäläisittäin
Toimittaja Amy Knightin kirja osoittaa, että (peitelty) väkivalta on yksi Venäjän nykyhallinnon kulmakivistä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Valkosipulileipää ja kulttuuririentoja
Politiikan dramatiikasta tunnettu Kiova on täynnä luovaa energiaa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
Uusi EU-virasto löytyi Savosta
Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 2/2018 tai Lehtiluukusta.
