Julkaistu 5.12.2005
Vasemmiston on koottava voimansa yhteen, jotta EU saadaan kammettua takaisin sosiaaliselle raiteelle. Värillä on jälleen kovasti väliä europolitiikassa, kirjoittaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
SanomaWSOY on laajentunut Itä-Eurooppaan nopeamming kuin EU. Keväällä se valloitti Venäjän ostamalla maan suurimman aikakauslehtikustantajan. Yhtiön strateginen visionääri, vuorineuvos Jaakko Rauramo korostaa, että julkaisutoiminta perustuu kaikkialla samaan sanavapauden periaatteeseen. Tuleeko sananvapaudesta siis seuraava suuri suomalainen vientituote?
Euroopan uuden terroriaallon takana on joukko länsimaalaistuneita muslimeja, jotka ovat katkaisseet siteensä Lähti-itään. He unelmoivat paluusta islamin kuvitteelliseen kulta-aikaan, vaikka tosiasiassa luovatkin minäkeskeisen uskontonsa itse. Siksi Lähi-idän kriisien ratkaisu ei poista terrorismia, väittää ranskalainen islamin-tutkija Olivier Roy.
Mistä eurooppalainen islamilainen radikalismi kumpuaa, ja miten siihen tulisi suhtautua? Ulkopolitiikan kysymyksiin vastaavat poliittisen islamin asiantuntija John L. Esposito, poliittista islamia tutkinut ulkoasiainministeriön lähetystöneuvos Kirsti Westphalen ja kiistellyn islamistijärjestön Hizb ut-Tahririn Ison-Britannian edustaja Imran Waheed.
Taistelua Irakin hallinnon syrjäyttämiseksi on väitetty käydyn Turusta käsin, keräämällä rahaa lahjoituksilla ja pizzanmyynnillä. Vaikka terroristijärjestöjen yhteyksiä Suomeen ei ole varmasti vahvistettu, on tapauksen sanoma silti otettava vakavasti. Pienistä maahanmuuttajayhteisöistä alkunsa saanut taistelutoiminta voi joskus muuttua jopa asuinmaata uhkaavaksi väkivallaksi.
Sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt pahasti EU:n kriisipuheiden varjoon. Sosiaaliset tavoitteet ovat paitsiossa myös siksi, että europolitiikka on selvästi oikeistolaistunut. Jotta Eurooppa saadaan kammettua takaisin sosiaaliselle raiteelle, on vasemmiston nyt koottava voimansa yhteen.
Vaikka Euroopan unioni natisee sisältäpäin, on se hyvin säilyttänyt ryhdin ulospäin. Parhaiten se on viime aikoina menestynyt juuri alueensa ulkopuolella, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kirjoittaa EU-tutkija Hanna Ojanen.
Avaruudesta on tullut tärkeä kenttä taloudelliselle ja sotilaalliselle toiminnalle. Kaupalliset satelliitit täyttävät taivaan eikä aseiden sijoittaminen avaruuteen ole kuin ajan kysymys. Eurooppalaista avaruusstrategiaa muotoillaan kovaa vauhtia, jotta EU pystyy varmistamaan etunsa myös maapallon ulkopuolella. Parhaimmillaan avaruus voi olla Euroopalle uusi Eldorado.
Putinin globalisaatiostrategia haluaa nostaa Venäjän maailman energiavaltioiden kärkikastiin. Jäykkä taloushallinto, kilpailulta sulkeutuminen ja yksipuolinen keskittyminen energiakauppaan ovat kuitenkin ajamassa Venäjän loukkuun, ulos globaalista kiplailusta, kirjoittaa tutkija Vadim Kononenko.
Venäjän 44 puolueesta riittää lajiteltavaa moneen ryhmään: oikeistoon ja vasemmistoon, globalisaatioon ja nationalismiin. Silti sosiaalidemokratian kohdalla Venäjän puoluekartalla on yhä tyhjä aukko, jota Rodina-puolue pyrkii nyt täyttämään.
Euroopan unioni on ottanut asiakseen levittää demokratiaa lähialueilleen. Yhdysvaltalaiset ovat olleet samalla asialla eri puolilla maailmaa. Vaikka lähestymistavoissa on eroja, EU:n ja USA:n tavoitteet ja keinot edistää demokratiaa muistuttavat toisiaan. Riittävätkö vanhat keinot, kun edessä on haaste nimeltä Valko-Venäjä, kysyy Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik.