Julkaistu 21.9.2005
Intia-ilmiö ravistelee maailmaa. Sen talouskasvu luonteeltaan erilaista kuin Kiinan, koska se on hypännyt myöhemmin globalisaatiokehitykseen. Intiasta katsottuna maapalloistuminen on syventynyt, globalisaatio on edennyt uuteen vaiheeseen.
Suurlähettiläs Jaakko Blomberg on ollut Suomen kylmän sodan jälkeisen ulkopolitiikan ja Paavo Lipposen hallitusten keskeisimpiä taustavaikuttajia. Hän oli voimakkaasti luomassa Suomen 1990-luvun ulkopolitiikan suurta linjaa, aktiivista vakauspolitiikkaa.
YK julkaisi viime keväänä perusteellisimman raportin, joka maapallon tilasta on tehty. Millennium Ecosystem Assessment osoittaa, että Rooman klubin ennusteet ovat toteutumassa. Luonnonvarat loppuvat ja ilmasto muuttuu. YK-raportti ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi taloudellisia ohjauskeinoja, esimerkiksi ympäristöveroja ja päästökauppoja.
Emilia Hinkkanen ja Matti Takala
Uhkakuvat ympäristön tuhoutumisesta ovat toistuneet lukuisissa raporteissa jo vuosikymmenien ajan. Uudet ympäristösopimukset pyrkivät muuttamaan kehityksen suunnan, mutta ne eivät näytä riittäviltä. Maailman tunnetuin ympäristöskeptikko Bjørn Lomborg ja Unepin pääjohtaja Klaus Töpfer pohtivat Ulkopolitiikan kiertohaastattelussa, mihin nykyinen kehitys on meidät viemässä. Suomesta on mukana kolme asiantuntijaa: ympäristöministeriön kansainvälisten asiain päällikkö Aira Kalela, ympäristöjärjestö Dodon puheenjohtaja Aleksi Neuvonen sekä Rooman klubin ensimmäinen suomalaisjäsen professori Pentti Malaska.
Intia on hypännyt globalisaatiokehitykseen myöhemmin kuin Kiina. Siksi Intian uusi talouskasvu on luonteeltaan erilaista kuin Kiinan avautuminen maailmantaloudelle. Intiasta katsottuna maapalloistuminen on syventynyt, globalisaatio on edennyt uuteen vaiheeseen.
Ohjelmistötyön siirtyminen Intiaan on todellisuutta. Hinnalla kilpaileminen on mahdotonta. Suomi voi pärjätä vain osaamisella ja luovuudella.
EU:n poliittinen kriisi johtuu ennen kaikkea talouskasvun heikkoudesta. Eurooppa voi toipua alakulostaan, kunhan se lakkaa syyttelemästä talousvaikeuksistaan muita, eli Yhdysvaltoja ja Kiinaa. EU-maiden pitäisi nyt alkaa tarmokkaasti uudistaa rakenteitaan Lissabonin prosessin suuntaviivojen mukaisesti tehostamalla koulutusta ja tutkimusta sekä modernisoimalla työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Etlan ja Evan uusi toimitusjohtaja Sixten Korkman ja Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos aloittavat Ulkopolitiikka-lehden uuden puheenvuorosarjan Euroopan unionin tulevaisuudesta.
Eurooppa on nyt samassa tilanteessa kuin Yhdysvallat 225 vuotta sitten, luomassa perustuslakiaan. Björn Wahlroos lukee Yhdysvaltain ensimmäisen valtiovarainministerin Alexander Hamiltonin elämäkertaa ja esittää neljän kohdan ohjelman Eurooppa-projektin pelastamiseksi.
Osmo Apusen mukaan Kekkonen ei masinoinut noottikriisia sisäpoliittisten pyrkimystensä vuoksi, vaan joutui taipumaan neuvostojohdon painostukseen. Apusen mukaan Suomi on nyt siirtynyt uuteen, todellisten vaihtoehtojen aikaan. Juri Derjabin on aivan eri mieltä sekä noottikriisistä että nyky-Suomen liikkumavarasta. Syksyn kuumin poliittisen historian keskustelu sai alkunsa professor Osmo Apusen keväällä ilmestyneestä kirjasta Linjamiehet, Paasikivi-seuran historia.
Osmo Apunen esittää, että ilmaisu "Paasikiven-Kekkosen linja" omaksuttiin Kekkosen presidentinvaalikampanjaan neuvostoliittolaisesta puheesta. Vaalikampanjan suunnittelija Johannes Huumo sanoo, että väite on perätön ja että hän keksi termin itse.
Sekä Suomessa että Ruotsissa on käynnissä puolustusvoimien rakennemuutos. Laajojen sotilasvoimien tilalle kehitetään entistä pienempiä ja tehokkaampia joukkoja. Muutoksen taustalla olevat lähtökohdat ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Ruotsin painopiste on siirtymässä kansainvälisiin operaatioihin maan rajojen ulkopuolelle. Suomi varautuu ensisijaisesti torjumaan Suomeen kohdistuvaa sotilaallista voimankäyttöä.