Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 
Ulkopolitiikka 3/2005

Globalisaation kolmas vaihe

Globalisaation kolmas vaihe

Julkaistu 21.9.2005

Intia-ilmiö ravistelee maailmaa. Sen talouskasvu luonteeltaan erilaista kuin Kiinan, koska se on hypännyt myöhemmin globalisaatiokehitykseen. Intiasta katsottuna maapalloistuminen on syventynyt, globalisaatio on edennyt uuteen vaiheeseen.

Lue verkossa myös
Lue lehdestä
Profiili

Profiilissa Jaakko Blomberg: Mies joka saatteli Suomen EU:hun

Arno Ahosniemi

Suurlähettiläs Jaakko Blomberg on ollut Suomen kylmän sodan jälkeisen ulkopolitiikan ja Paavo Lipposen hallitusten keskeisimpiä taustavaikuttajia. Hän oli voimakkaasti luomassa Suomen 1990-luvun ulkopolitiikan suurta linjaa, aktiivista vakauspolitiikkaa.

Artikkeli

Meidän jälkeemme vedenpaisumus

Eero Yrjö-Koskinen

YK julkaisi viime keväänä perusteellisimman raportin, joka maapallon tilasta on tehty. Millennium Ecosystem Assessment osoittaa, että Rooman klubin ennusteet ovat toteutumassa. Luonnonvarat loppuvat ja ilmasto muuttuu. YK-raportti ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi taloudellisia ohjauskeinoja, esimerkiksi ympäristöveroja ja päästökauppoja.

Artikkeli

Voiko maailman vielä pelastaa?

Emilia Hinkkanen ja Matti Takala

Uhkakuvat ympäristön tuhoutumisesta ovat toistuneet lukuisissa raporteissa jo vuosikymmenien ajan. Uudet ympäristösopimukset pyrkivät muuttamaan kehityksen suunnan, mutta ne eivät näytä riittäviltä. Maailman tunnetuin ympäristöskeptikko Bjørn Lomborg ja Unepin pääjohtaja Klaus Töpfer pohtivat Ulkopolitiikan kiertohaastattelussa, mihin nykyinen kehitys on meidät viemässä. Suomesta on mukana kolme asiantuntijaa: ympäristöministeriön kansainvälisten asiain päällikkö Aira Kalela, ympäristöjärjestö Dodon puheenjohtaja Aleksi Neuvonen sekä Rooman klubin ensimmäinen suomalaisjäsen professori Pentti Malaska.

Artikkeli

Intia-ilmiö ravistelee maailmaa

Elina Grundström

Intia on hypännyt globalisaatiokehitykseen myöhemmin kuin Kiina. Siksi Intian uusi talouskasvu on luonteeltaan erilaista kuin Kiinan avautuminen maailmantaloudelle. Intiasta katsottuna maapalloistuminen on syventynyt, globalisaatio on edennyt uuteen vaiheeseen.

Artikkeli

Intialaiset ovat jo täällä

Jyrki Ali-Yrkkö

Ohjelmistötyön siirtyminen Intiaan on todellisuutta. Hinnalla kilpaileminen on mahdotonta. Suomi voi pärjätä vain osaamisella ja luovuudella.

Artikkeli

Masennuslääkkeitä Euroopalle

Sixten Korkman

EU:n poliittinen kriisi johtuu ennen kaikkea talouskasvun heikkoudesta. Eurooppa voi toipua alakulostaan, kunhan se lakkaa syyttelemästä talousvaikeuksistaan muita, eli Yhdysvaltoja ja Kiinaa. EU-maiden pitäisi nyt alkaa tarmokkaasti uudistaa rakenteitaan Lissabonin prosessin suuntaviivojen mukaisesti tehostamalla koulutusta ja tutkimusta sekä modernisoimalla työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Etlan ja Evan uusi toimitusjohtaja Sixten Korkman ja Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos aloittavat Ulkopolitiikka-lehden uuden puheenvuorosarjan Euroopan unionin tulevaisuudesta.

Artikkeli

Entä nyt, Eurooppa?

Björn Wahlroos

Eurooppa on nyt samassa tilanteessa kuin Yhdysvallat 225 vuotta sitten, luomassa perustuslakiaan. Björn Wahlroos lukee Yhdysvaltain ensimmäisen valtiovarainministerin Alexander Hamiltonin elämäkertaa ja esittää neljän kohdan ohjelman Eurooppa-projektin pelastamiseksi.

Artikkeli

Kuka ohjasi Suomea noottikriisissä?

Osmo Apunen ja Juri Derjabin

Osmo Apusen mukaan Kekkonen ei masinoinut noottikriisia sisäpoliittisten pyrkimystensä vuoksi, vaan joutui taipumaan neuvostojohdon painostukseen. Apusen mukaan Suomi on nyt siirtynyt uuteen, todellisten vaihtoehtojen aikaan. Juri Derjabin on aivan eri mieltä sekä noottikriisistä että nyky-Suomen liikkumavarasta. Syksyn kuumin poliittisen historian keskustelu sai alkunsa professor Osmo Apusen keväällä ilmestyneestä kirjasta Linjamiehet, Paasikivi-seuran historia.

Artikkeli

Kuka keksi Paasikiven-Kekkosen linjan?

Matti Takala

Osmo Apunen esittää, että ilmaisu "Paasikiven-Kekkosen linja" omaksuttiin Kekkosen presidentinvaalikampanjaan neuvostoliittolaisesta puheesta. Vaalikampanjan suunnittelija Johannes Huumo sanoo, että väite on perätön ja että hän keksi termin itse.

Artikkeli

Eri suuntiin tähtäämässä

Anu Sallinen

Sekä Suomessa että Ruotsissa on käynnissä puolustusvoimien rakennemuutos. Laajojen sotilasvoimien tilalle kehitetään entistä pienempiä ja tehokkaampia joukkoja. Muutoksen taustalla olevat lähtökohdat ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Ruotsin painopiste on siirtymässä kansainvälisiin operaatioihin maan rajojen ulkopuolelle. Suomi varautuu ensisijaisesti torjumaan Suomeen kohdistuvaa sotilaallista voimankäyttöä.