Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Lissabonin kujanjuoksu

Aaretti Siitonen

Kujanjuoksu on antiikin ajoilta periytyvä sotilaallinen kuritustapa. Tuomitun pitää juosta kahden, tovereidensa muodostaman miesrivin välistä miesten lyödessä häntä kepein, raipoin, keihäin tai pistimin. Tuomittu vapautuu syytteistä, mikäli hän selviää juoksusta. Rangaistuksen jälkeen hänet hyväksytään jälleen täysivaltaiseksi osaksi yhteisöään. Tämä näyttää nyt olevan Lissabonin sopimuksen kohtalo. Moukaroituna, lyötynä ja kidutettuna se kuitenkin selviää kujanjuoksusta jaloillaan.


Irlannin äänestäjät ovat antaneet tuomionsa, ja se on 67,1 prosentin tuella selkeä ”Yes”. Sopimuksen hyväksymiselle on enää kaksi estettä – Puolan ja Tšekin presidentit. Klaus ja Kaczynski seisovat rivin päässä uhmakkaina. Molemmat ovat luvanneet allekirjoittaa sopimuksen vasta Irlannin kansanäänestyksen jälkeen. Tšekin perustuslaillinen tuomioistuin saattaa käsitellä vireillä olevaa valitusta sopimuksen perustuslaillisuudesta vielä puolikin vuotta, mutta Puolan poliittinen tilanne ei näillä näkymin salli Kaczynskin pidättäytyä hyväksymästä sopimusta.

Mitä tämä tarkoittaa? Sopimus tulee voimaan ja yksi episodi EU:n historiassa saadaan päätökseen. Kokemus on silti ollut opettavainen, sillä alun perinhän tarkoitus oli luoda suuri demokraattinen spektaakkeli, perustuslaillisen sopimuksen kunniamarssi, jossa jäsenvaltioiden kansalaiset taputtaisivat unionia kilvan selkään ja antaisivat sille täyden tukensa.

Toukokuussa 2005 Ranskan presidentti Jacques Chirac työnsi alkuperäisen sopimuksen kansalaisten eteen ja yllättyi karvaasti, kun nimenomaan Ranska, jonka ei olisi edes välttämättä tarvinnut järjestää kansanäänestystä, iski ensimmäisen iskun (”Non”, 55 prosenttia). Alankomaiden kansanäänestys viimeisteli työn (”Tegen” eli vastaan, 62 prosenttia) ja vasta pitkän toipumisen, vallanvaihdosten ja sopimuksen symbolismin karsimisen jälkeen se päästettiin uudelle, tuskalliselle ratifiointikierrokselle.

Nyt juoksu on melkein juostu ja Euroopan unioni voi pian pukea uuden manttelin päälle. Lissabonin sopimuksen myötä säännöt ovat selkeämmät, kansalaisten ja kansanedustuslaitosten ääni kuuluvampi ja unionin päätöksenteko sujuvampaa. Lissabonin sopimus ei ole täydellinen, vaan tyypillinen kokoelma kompromisseja. EU ei ole vielä läheskään liittovaltio, mutta eiväthän eurooppalaiset liittovaltiota haluakaan. Lissabonin sopimus yksinkertaisesti vastaa laajentuneen EU:n tarpeisiin Nizzan sopimusta paremmin.

Haavat paranevat aikanaan, ja mustaksi lyödyt silmät näkevät kiduttajat eli kansalaiset pian uudessa valossa. Kujanjuoksun tarkoitus on piestä tuomitulta turhat luulot ja perusteeton ylpeys pois. Ihannetapauksessa rangaistuksen läpikäynyt ottaa opikseen ja on kiitollinen entisille kiduttajilleen, koska osaa entistä paremmin ottaa huomioon yhteisen tahdon. Näin siis ihannetapauksessa.

Aaretti Siitonen

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin tutkija


 
Ulkopolitiikka 3/2009

Aasia nousee, Afrikka edelleen aallonpohjassa

Tapani Vaahtoranta

Martin Scheinin: Periaatteen mies

Niina Sarkonen

Iranin toinen vallankumous

Kukka-Maaria Kuisma

EU lilliputtisarjaan YK:ssa

Pasi Nokelainen

Energiajärjestö soittaa hälytyskelloa

Olli-Matti Nykänen

Kapitalistinen manifesti: Ahneus on hyväksi (tiettyyn rajaan saakka)

Fareed Zakaria

Kapitalismin kivikkoinen voittokulku

Olli-Matti Nykänen

Yhdysvaltojen riippuvuus Kiinasta syvenee

Matti Nojonen

Talouskriisi vahvistaa Kiinan asemaa

Joonas Pörsti

Kööpenhaminan sopu vielä kaukana

Anna Korppoo ja Alex Luta

Suomi kisaa paikasta turvaneuvostossa

Pasi Nokelainen

Protestit vahvistivat Iranin kansalaisyhteiskuntaa

Liisa Liimatainen

Brasilia etsii mallia ja kumppaneita Aasiasta

Lauri Tähtinen

Kurdit luottavat öljyyn ja demokratiaan

Ville Ropponen

Puheenvuoro: Mihin Natossa sitoudutaan?

Juha Rainne

Yim Sung-joon: "Pohjois-Korea hakee Yhdysvaltain huomiota"

Kristian Kurki

Kolumni: Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit

Christian Jokinen

Muuri murtui, miten kävi illuusioiden?

Charly Salonius-Pasternak

Kirjatutka: Aktivismi Kiinassa kovilla

Hannele Pulkkinen

Kirjatutka: Kastittomien nousu

Tapio Tamminen

Kirjavieras: Rauha on ihmisen geeneissä

Niina Sarkonen

Kirjatutka: Ottakaa vastuu

Ville Ropponen

Kirjatutka: Väestönkasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta

Tapani Vaahtoranta

Kirjatutka: Väliinputoaja vai oman tiensä kulkija?

Ville Ropponen

Kirjatutka: EU:n toimivaltaa liioitellaan

Eero Vuohula

Toisenlainen näkemys Gazan sodasta

Olli-Matti Nykänen

Lissabonin kujanjuoksu

Aaretti Siitonen

Nixonilta mallia Iran-politiikkaan

Barbara Zanchetta